Siihen aikaan Juuda lähti pois veljiensä luota ja asettui erään Adullamissa asuvan miehen luo, jonka nimi oli Hira.
2Siellä Juuda näki Sua nimisen kanaanilaisen miehen tyttären, ja hän otti tämän luokseen ja yhtyi häneen.
3Ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan; ja hän antoi hänelle nimen Er.
4Ja taas hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Onan.
5Ja hän synnytti vieläkin pojan ja antoi hänelle nimen Sela; ja synnyttäessään hänet hän oli Kesibissä.
6Ja Juuda otti Erille, esikoiselleen, vaimon, jonka nimi oli Tamar.
7Mutta Er, Juudan esikoinen, ei ollut Herralle otollinen; siksi Herra antoi hänen kuolla.
8Niin Juuda sanoi Onanille: "Yhdy veljesi leskeen ja ota hänet avioksesi ja herätä siemen veljellesi."
9Mutta kun Onan tiesi, ettei jälkeläinen olisi oleva hänen, niin hän antoi, aina kun yhtyi veljensä vaimoon, siemenensä mennä maahan, ettei hankkisi jälkeläistä veljelleen.
10Mutta se, minkä hän teki, oli paha Herran silmissä; siksi hän antoi hänenkin kuolla.
11Silloin Juuda sanoi miniällensä Tamarille: "Asu leskenä isäsi talossa, kunnes poikani Sela joutuu täysikasvuiseksi." Hän näet ajatteli: "Kun ei vain tämäkin kuolisi niin kuin hänen veljensä." Niin Tamar meni pois ja jäi asumaan isänsä kotiin.
12Pitkän aikaa sen jälkeen Suan tytär, Juudan vaimo, kuoli. Suruajan mentyä Juuda lähti ystävänsä adullamilaisen Hiran kanssa ylös Timnaan lammastensa keritsiäisiin.
13Niin tuotiin Tamarille tämä sanoma: "Katso, appesi menee Timnaan keritsemään lampaitaan."
14Silloin hän riisui pois leskenvaatteensa ja verhoutui huntuun peittäytyen siihen ja istui Enaimin portille, Timnaan vievän tien varteen. Sillä hän oli nähnyt, että vaikka Sela oli täysikasvuinen, ei häntä annettu hänelle vaimoksi.
15Kun nyt Juuda näki hänet, luuli hän häntä portoksi; sillä hän oli peittänyt kasvonsa.
16Ja hän poikkesi hänen luokseen tiepuoleen ja sanoi: "Anna minun yhtyä sinuun." Hän näet ei tiennyt, että nainen oli hänen miniänsä. Tämä vastasi: "Mitä annat minulle saadaksesi yhtyä minuun?"
17Hän sanoi: "Lähetän sinulle kilin laumastani." Nainen vastasi: "Annatko minulle pantin, kunnes sen lähetät?"
18Hän sanoi: "Mitä on minun annettava sinulle pantiksi?" Hän vastasi: "Sinettisi, nauhasi ja sauvasi, joka on kädessäsi." Niin hän antoi ne hänelle ja yhtyi häneen, ja hän tuli hänestä raskaaksi.
19Ja hän nousi ja meni sieltä ja pani pois huntunsa ja pukeutui leskenvaatteisiinsa.
20Mutta Juuda lähetti adullamilaisen ystävänsä viemään kiliä, saadakseen takaisin pantin naiselta; mutta hän ei löytänyt häntä.
21Ja hän kyseli sen paikkakunnan miehiltä ja sanoi: "Missä on se pyhäkköportto, joka istui Enaimissa tien varressa?" He vastasivat: "Ei täällä ole ollut mitään pyhäkköporttoa."
22Ja hän palasi Juudan luo ja sanoi: "En löytänyt häntä; ja myös sen paikkakunnan miehet sanoivat, ettei siellä ole ollutkaan mitään pyhäkköporttoa."
23Silloin Juuda sanoi: "Pitäköön sen sitten, ettemme joutuisi häpeään. Katso, minä olen lähettänyt tämän kilin, mutta sinä et ole löytänyt häntä."
24Noin kolmen kuukauden kuluttua ilmoitettiin Juudalle: "Sinun miniäsi Tamar on harjoittanut haureutta, ja haureudesta hän on myös tullut raskaaksi." Juuda sanoi: "Viekää hänet poltettavaksi."
25Mutta kun häntä vietiin, lähetti hän sanan apelleen sanoen: "Minä olen raskaana siitä miehestä, jonka nämä ovat." Ja hän käski sanoa: "Tarkasta, kenen tämä sinetti, nämä nauhat ja tämä sauva ovat."
26Ja Juuda tunsi ne ja sanoi: "Hän on oikeassa minua vastaan, koska minä en antanut häntä pojalleni Selalle." Ei hän kuitenkaan enää yhtynyt häneen.
27Kun hänen synnyttämisensä aika tuli, katso, hänen kohdussaan oli kaksoset.
28Ja hänen synnyttäessään pisti toinen kätensä ulos; kätilö otti punaista lankaa ja sitoi sen hänen käteensä ja sanoi: "Tämä tuli ensiksi ulos."
29Mutta kun hän sitten taas veti kätensä takaisin, katso, silloin tuli hänen veljensä ulos; ja kätilö sanoi: "Minkä repeämän oletkaan reväissyt itsellesi!" Ja hän sai nimen Peres.
30Sitten tuli hänen veljensä, jonka kädessä oli punainen lanka; ja hän sai nimen Serah.