Daavid kokosi jälleen kaikki valiomiehet Israelista, kolmekymmentätuhatta miestä.
2Ja Daavid ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, nousi ja lähti Juudan Baalasta, tuomaan sieltä Jumalan arkkia, jonka Herra Sebaot oli ottanut nimiinsä, hän, jonka istuinta kerubit kannattavat.
3Ja he panivat Jumalan arkin uusiin vaunuihin ja veivät sen pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä; ja Ussa ja Ahjo, Abinadabin pojat, ohjasivat niitä uusia vaunuja.
4Niin he veivät Jumalan arkin pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä, kulkien Jumalan arkin mukana, ja Ahjo kulki arkin edellä.
5Ja Daavid sekä koko Israelin heimo karkeloi kaikin voimin Herran edessä soittaen kaikenkaltaisilla sypressipuisilla soittimilla, kanteleilla, lyyrilla, tamburiineilla, helistimillä ja symbaaleilla.
6Mutta kun he tulivat Nakonin puimatantereen luo, ojensi Ussa kätensä Jumalan arkkiin ja tarttui siihen, sillä härät kompastuivat.
7Silloin Herran viha syttyi Ussaa kohtaan, ja Jumala löi hänet siinä hänen hairahduksensa tähden, niin että hän kuoli siihen, Jumalan arkin ääreen.
8Mutta Daavid pahastui siitä, että Herra niin oli murtanut Ussan. Siitä se paikka sai nimekseen Peres-Ussa, aina tähän päivään saakka.
9Ja Daavid pelkäsi sinä päivänä Herraa, niin että hän sanoi: "Kuinka Herran arkki voi tulla minun luokseni?"
10Eikä Daavid tahtonut siirtää Herran arkkia luokseen Daavidin kaupunkiin, vaan Daavid toimitti sen syrjään, gatilaisen Obed-Edomin taloon.
11Ja Herran arkki jäi kolmeksi kuukaudeksi gatilaisen Obed-Edomin taloon. Ja Herra siunasi Obed-Edomia ja koko hänen taloaan.
12Kun kuningas Daavidille kerrottiin, että Herra oli Jumalan arkin tähden siunannut Obed-Edomin taloa ja kaikkea, mitä hänellä oli, niin Daavid meni ja toi riemuiten Jumalan arkin ylös Obed-Edomin talosta Daavidin kaupunkiin.
13Kun Herran arkin kantajat olivat astuneet kuusi askelta, uhrasi hän härän ja juottovasikan.
14Ja Daavid hyppi kaikin voimin Herran edessä, ja Daavid oli puettu pellavakasukkaan.
15Niin Daavid ja koko Israelin heimo toivat Herran arkin ylös riemun raikuessa ja pasuunoiden pauhatessa.
16Kun Herran arkki tuli Daavidin kaupunkiin, katseli Mikal, Saulin tytär, ikkunasta; ja nähdessään kuningas Daavidin karkeloivan ja hyppivän Herran edessä halveksi hän häntä sydämessään.
17Ja kun he olivat tuoneet Herran arkin ja asettaneet sen paikalleen majaan, jonka Daavid oli sille pystyttänyt, uhrasi Daavid polttouhreja ja yhteysuhreja Herran edessä.
18Ja kun Daavid oli uhrannut polttouhrin ja yhteysuhrit, siunasi hän kansan Herran Sebaotin nimeen.
19Ja hän jakoi koko kansalle, kaikelle Israelin joukolle, sekä miehille että naisille, kullekin kakun, kappaleen lihaa ja rypälekakun. Sitten kaikki kansa lähti, kukin kotiinsa.
20Mutta kun Daavid palasi takaisin tervehtimään perhettään, meni Mikal, Saulin tytär, ulos Daavidia vastaan ja sanoi: "Kuinka arvokkaana onkaan Israelin kuningas nyt esiintynyt, kun on tänä päivänä paljastanut itsensä palvelijoidensa palvelijattarien silmien edessä, niin kuin kevytmielinen ihminen paljastautuu!"
21Niin Daavid sanoi Mikalille: "Herran edessä, joka on valinnut minut, sivu sinun isäsi ja koko hänen sukunsa, ja asettanut minut Herran kansan, Israelin, ruhtinaaksi – Herran edessä minä karkeloin;
22ja tähänkin minä pidän itseni liian vähäisenä ja olen omissa silmissäni halpa; mutta ne palvelijattaret, joista sinä puhuit, tulevat minua kunnioittamaan."
23Ja Mikal, Saulin tytär, ei saanut lasta kuolinpäiväänsä asti.