Profeetta Elisa kutsui erään profeetanoppilaan ja sanoi hänelle: "Vyötä kupeesi ja ota tämä öljyastia mukaasi ja mene Gileadin Ramotiin.
2Ja tultuasi sinne hae sieltä käsiisi Jehu, Josafatin poika, Nimsin pojanpoika; mene sisään, käske hänen nousta toveriensa keskeltä ja vie hänet sisimpään huoneeseen.
3Ota sitten öljyastia, vuodata öljyä hänen päähänsä ja sano: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi.' Avaa sitten ovi ja pakene viipymättä."
4Niin nuorukainen, profeetan palvelija, meni Gileadin Ramotiin.
5Ja kun hän tuli sinne, niin katso: sotaväen päälliköt istuivat siellä. Niin hän sanoi: "Minulla on asiaa sinulle, päällikkö." Jehu kysyi: "Kenelle meistä kaikista?" Hän vastasi: "Sinulle itsellesi, päällikkö."
6Silloin tämä nousi ja meni sisälle huoneeseen; ja hän vuodatti öljyä tämän päähän ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä olen voidellut sinut Herran kansan, Israelin, kuninkaaksi.
7Ja sinä olet surmaava herrasi Ahabin suvun; sillä minä kostan Isebelille palvelijoideni, profeettojen, veren ja kaikkien Herran palvelijoiden veren.
8Ja koko Ahabin suku tuhoutuu: minä hävitän Ahabilta jokaisen miehen, niin vangitun kuin vapaan Israelissa.
9Ja minä teen Ahabin suvulle saman, minkä Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja saman, minkä Baesan, Ahian pojan, suvulle.
10Ja koirat syövät Isebelin Jisreelin vainiolla, eikä kukaan ole hautaava häntä." Sitten hän avasi oven ja pakeni.
11Kun Jehu tuli ulos herransa palvelijoiden luo, kysyttiin häneltä: "Onko kaikki hyvin? Miksi tuo hullu kävi sinun luonasi?" Hän vastasi heille: "Tehän tunnette sen miehen ja hänen puheensa."
12Mutta he sanoivat: "Valhetta! Sano meille totuus." Hän sanoi: "Niin ja niin hän puhui minulle ja sanoi: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi.'"
13Silloin he ottivat kiireesti kukin vaatteensa ja panivat ne hänen alleen paljaille portaille; ja he puhalsivat pasuunaan ja huusivat: "Jehu on tullut kuninkaaksi."
14Niin Jehu, Josafatin poika, Nimsin pojanpoika, teki salaliiton Joramia vastaan. Joram oli ollut kaiken Israelin kanssa puolustamassa Gileadin Ramotia Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan.
15Mutta kuningas Joram oli tullut takaisin parantuakseen Jisreelissä haavoista, joita aramilaiset olivat iskeneet häneen hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan. Ja Jehu sanoi: "Jos se teille kelpaa, niin älkää päästäkö pakoon kaupungista ketään, joka menisi ilmoittamaan tätä Jisreeliin."
16Sitten Jehu nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin, sillä Joram makasi siellä; ja Ahasja, Juudan kuningas, oli tullut alas katsomaan Joramia.
17Mutta tähystäjä seisoi Jisreelin tornissa, ja kun hän näki Jehun joukon tulevan, sanoi hän: "Minä näen väkijoukon." Niin Joram sanoi: "Otettakoon ratsumies ja lähetettäköön heitä vastaan kysymään, onko kaikki hyvin."
18Ja ratsumies lähti häntä vastaan ja sanoi: "Näin kysyy kuningas: 'Onko kaikki hyvin?'" Jehu vastasi: "Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua." Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: "Sanansaattaja on tullut heidän luokseen, mutta ei palaa."
19Silloin hän lähetti toisen ratsumiehen. Kun tämä oli tullut heidän luokseen, sanoi hän: "Näin kysyy kuningas: 'Onko kaikki hyvin?' Jehu vastasi: 'Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua.'"
20Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: "Hän on tullut heidän luokseen, mutta ei palaa. Ja ajo on aivan kuin Jehun, Nimsin pojan, ajoa; sillä hän ajaa niin kuin hurja."
21Silloin Joram sanoi: "Valjastettakoon!" Ja he valjastivat hänen sotavaununsa. Niin Joram, Israelin kuningas, ja Ahasja, Juudan kuningas, lähtivät kumpikin sotavaunuissaan ja menivät Jehua vastaan. He kohtasivat hänet jisreeliläisen Nabotin maapalstalla.
22Kun Joram näki Jehun, kysyi hän: "Onko kaikki hyvin, Jehu?" Tämä vastasi: "Kuinka kaikki voisi olla hyvin, kun sinun äitisi Isebelin haureus ja hänen monet velhoutensa yhä vielä jatkuvat?"
23Silloin Joram käänsi vaununsa ja pakeni, huutaen Ahasjalle: "Kavallus, Ahasja!"
24Mutta Jehu sieppasi jousen käteensä ja ampui Joramia hartioiden väliin, niin että nuoli meni sydämen lävitse, ja hän vaipui vaunuihinsa.
25Sitten hän sanoi Bidkarille, vaunusoturille: "Ota hänet ja heitä jisreeliläisen Nabotin maapalstalle; sillä muistathan, että Herra meidän ratsastaessamme rinnakkain hänen isänsä Ahabin jäljessä lausui hänestä tämän ennustuksen:
26'Totisesti, minä näin eilen Nabotin ja hänen poikiensa veren, sanoo Herra; ja minä olen juuri tällä maapalstalla kostava sinulle, sanoo Herra'. Ota siis hänet ja heitä tälle maapalstalle, Herran sanan mukaan."
27Kun Ahasja, Juudan kuningas, sen näki, pakeni hän Bet-Ganiin päin. Mutta Jehu ajoi häntä takaa ja sanoi: "Ampukaa hänetkin vaunuihinsa." Ja he ampuivat häntä Gurin solassa, joka on Jibleamin luona; mutta hän pakeni Megiddoon ja kuoli siellä.
28Ja hänen palvelijansa veivät hänet vaunuissa Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa, hänen isiensä viereen, Daavidin kaupunkiin.
29Ahasja oli tullut Juudan kuninkaaksi Joramin, Ahabin pojan, yhdentenätoista hallitusvuotena.
30Sitten Jehu tuli Jisreeliin. Kun Isebel kuuli sen, maalasi hän ihomaalilla silmäluomensa, koristeli päänsä ja katseli ulos ikkunasta.
31Ja kun Jehu tuli portista sisään, kysyi Isebel: "Kävikö hyvin Simrille, herransa murhaajalle?"
32Hän käänsi kasvonsa ikkunaa kohti ja sanoi: "Kuka on minun puolellani? Kuka?" Niin pari kolme hoviherraa katsoi alas häneen.
33Jehu sanoi: "Syöskää hänet alas." Ja he syöksivät hänet alas, niin että hänen vertaan pirskui seinään ja hevosiin; ja nämä tallasivat hänet jalkoihinsa.
34Sitten Jehu meni sisään, söi ja joi. Ja hän sanoi: "Korjatkaa se kirottu ja haudatkaa hänet, sillä onhan hän kuninkaan tytär."
35Mutta kun he menivät hautaamaan häntä, eivät he löytäneet hänestä muuta kuin pääkallon, jalat ja kädet.
36Ja he tulivat takaisin ja ilmoittivat sen Jehulle. Niin hän sanoi: "Tässä on toteutunut Herran sana, jonka hän puhui palvelijansa tisbeläisen Elian kautta: 'Jisreelin vainiolla koirat syövät Isebelin lihan;
37ja Isebelin ruumis on oleva niin kuin pellon lanta Jisreelin vainiolla, niin ettei voida sanoa: Tämä on Isebel.'"