Daavidin virsi; temppelin vihkimislaulu. Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä pelastit minut etkä sallinut viholliseni iloita minusta.
2Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut.
3Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.
4Laulakaa kiitosta Herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeään.
5Sillä silmänräpäyksen kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa; illalla on itku vieraana, mutta aamulla ilo.
6Minä sanoin menestykseni päivinä: "En minä ikinä horju."
7Herra, sinä armossasi vahvistit minun vuoreni. Mutta kun sinä kätkit kasvosi, niin minä pelästyin.
8Sinua, Herra, minä huusin ja Herraa minä rukoilin:
9"Mitä etua on minun verestäni, jos minä hautaan vaivun? Ylistääkö tomu sinua, julistaako se sinun uskollisuuttasi?
10Kuule, Herra, ja armahda minua, Herra, ole minun auttajani."
11Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla,
12että minun sieluni laulaisi sinulle kiitosta, eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän ikuisesti.