Laulunjohtajalle; Daavidin mietevirsi, kun edomilainen Doeg tuli ja ilmoitti Saulille, sanoen hänelle: "Daavid on mennyt Ahimelekin taloon." Miksi kerskaat pahuudestasi, sinä väkivaltainen? Jumalan armo pysyy alati.
2Sinun kielesi punoo turmiota, se on kuin terävä partaveitsi, sinä petoksen tekijä.
3Sinä rakastat pahaa etkä hyvää, sinä puhut valhetta etkä totta. Sela.
4Sinä rakastat kaikkia surman sanoja, sinä kavala kieli.
5Siksi myös Jumala kukistaa sinut ainiaaksi, hän tarttuu sinuun ja raastaa sinut majastasi, repäisee sinut juurinesi elävien maasta. Sela.
6Ja vanhurskaat näkevät sen ja pelkäävät, ja he nauravat häntä:
7"Katso, siinä on mies, joka ei pitänyt Jumalaa turvanaan, vaan luotti suureen rikkauteensa ja röyhkeili häijyydessään."
8Mutta minä olen kuin viheriöivä öljypuu Jumalan huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja ikuisesti.
9Minä kiitän sinua ikuisesti, että sen teit, ja minä odotan sinun hurskaittesi edessä sinun nimeäsi, sillä se on hyvä.