Laulunjohtajalle; lauletaan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi. Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.
2Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.
3Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.
4Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.
5Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.
6Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.
7Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.
8Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.
9Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.
10Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.
11Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.
12Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomien juojat minusta laulavat.
13Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.
14Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.
15Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.
16Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.
17Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.
18Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.
19Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.
20Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.
21Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.
22Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.
23Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.
24Vuodata vihastuksesi heidän päälleen, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.
25Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissaan asukasta olko.
26Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.
27Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.
28Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.
29Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,
30niin minä laululla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.
31Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.
32Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.
33Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejaan.
34Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.
35Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.
36Hänen palvelijoidensa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeään rakastavat, saavat asua siinä.