Daavidin virsi, jonka hän lauloi Herralle benjaminilaisen Kuusin sanojen johdosta. Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan; pelasta minut kaikista vainoojistani ja vapahda minut,
2etteivät he raatelisi minua niin kuin leijona ja tempaisi pois – eikä pelastajaa olisi.
3Herra, minun Jumalani, jos minä näin olen tehnyt, jos vääryys minun käsiäni tahraa,
4jos olen tehnyt pahaa niille, jotka elivät rauhassa minun kanssani, tai jos olen ryöstänyt niiltä, jotka syyttä minua ahdistivat,
5niin vainotkoon vihollinen minun henkeäni, saakoon minut kiinni ja polkekoon maahan minun elämäni ja painakoon minun kunniani tomuun. Sela.
6Nouse, Herra, vihassasi. Kohoa minun vastustajieni raivoa vastaan ja herää avukseni sinä, joka säädit tuomion.
7Ympäröikööt sinua kansojen joukot, ja palaa heidän ylitsensä korkeuteen.
8Herra tuomitsee kansat; auta minut oikeuteeni, Herra, minun vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan.
9Loppukoon jumalattomien pahuus, ja vahvista vanhurskaita. Sillä sinä, joka tutkit sydämet ja mielet, olet vanhurskas Jumala.
10Minun kilpenäni on Jumala; hän on oikeamielisten pelastaja.
11Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä.
12Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä;
13hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi.
14Katso, tuo hautoo turmiota, kantaa tuhoa kohdussaan, mutta hän synnyttää pettymyksen.
15Hän kaivoi haudan ja koversi sen, mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan.
16Hänen turmionhankkeensa kääntyy hänen omaan päähänsä, ja hänen vääryytensä lankeaa hänen päälaelleen.
17Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestaan ja laulan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.