Laulunjohtajalle; lauletaan kuin viininkorjuulaulu; korahilaisten virsi. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!
2Minun sieluni ikävöi ja kaipaa Herran esipihoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti.
3Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.
4Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat! He kiittävät sinua alati. Sela.
5Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessään pyhät matkat!
6Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteiden maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla.
7He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.
8Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. Sela.
9Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja.
10Sillä yksi päivä sinun esipihoillasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa.
11Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.
12Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!