Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy,
2se sanoo: "Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan."
3Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta.
4Sulillaan hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.
5Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta,
6et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka keskipäivällä turmelee.
7Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenentuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.
8Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. –
9Sillä: "Sinä, Herra, olet minun turvani." – Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.
10Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi.
11Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.
12He kantavat sinua käsillään, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.
13Sinä kuljet leijonan ja kobran ylitse, sinä tallaat nuorta leijonaa ja lohikäärmettä. –
14"Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
15Hän huutaa minua avukseen, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen luonaan, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
16Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen."