← Kaikki kirjat
Käännökset

Paina jaetta pitkään → korosta, muistiinpano, jaa

Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
2Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
3Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
4Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
5Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltaan.
6Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajien runsaus tuo menestyksen.
7Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutaan avaa portissa.
8Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
9Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
10Jos annat periksi ahdingon päivänä, vähäinen on voimasi.
11Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
12Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
13Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
14Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
15Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
16Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
17Älä iloitse, kun vihollisesi kaatuu, äläkä riemuitse sydämessäsi, kun hän kompastuu,
18ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
19Älä vihastu pahantekijöiden tähden, älä kadehdi jumalattomia.
20Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
21Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
22Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio – kuka tietää milloin – toisille niin kuin toisillekin.
23Nämäkin ovat viisaiden sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
24Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat vihaavat.
25Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
26Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
27Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
28Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
29Älä sano: "Niin kuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan."
30Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
31Ja katso: se kasvoi yltään nokkosia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
32Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
33Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
34niin köyhyys käy päällesi niin kuin rosvo ja puute niin kuin aseistettu mies.