Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee, ja Herran kunnia koittaa sinun ylitsesi.
2Sillä katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta sinun ylitsesi koittaa Herra, ja sinun ylläsi näkyy hänen kunniansa.
3Kansat vaeltavat sinun valkeuttasi kohti, kuninkaat sinun koitteesi kirkkautta kohti.
4Nosta silmäsi, katso ympärillesi: kaikki nämä ovat kokoontuneet, tulevat sinun luoksesi; sinun poikasi tulevat kaukaa, sinun tyttäriäsi kainalossa kannetaan.
5Silloin sinä saat sen nähdä, ja sinä loistat ilosta, sinun sydämesi sykkii ja avartuu, kun meren aarteet kääntyvät sinun luoksesi, kansojen rikkaudet tulevat sinulle.
6Kamelien paljous peittää sinut, Midianin ja Efan varsat; kaikki tulevat Sabasta, kantavat kultaa ja suitsutusta ja Herran ylistystä ilmoittavat.
7Kaikki Kedarin laumat kokoontuvat sinun luoksesi, Nebajotin pässit palvelevat sinua; minulle otollisina ne nousevat minun alttarilleni, ja minä kirkastan kirkkauteni huoneen.
8Keitä ovat nuo, jotka lentävät niin kuin pilvet ja niin kuin kyyhkyset lakkoihinsa?
9Merensaaret odottavat minua, ja etummaisina tulevat Tarsisin laivat tuodakseen sinun lapsesi kaukaa; hopeansa ja kultansa heillä on mukanaan Herran, sinun Jumalasi, nimelle, Israelin Pyhälle, sillä hän kirkastaa sinut.
10Ja muukalaiset rakentavat sinun muurisi, ja heidän kuninkaansa palvelevat sinua; sillä vihassani minä löin sinua, mutta mielisuosiossani minä sinua armahdan.
11Sinun porttisi pidetään aina auki, ei niitä suljeta päivällä eikä yöllä, että kansojen rikkaudet tuotaisiin ja heidän kuninkaansa saatettaisiin sinun luoksesi.
12Sillä se kansa tai valtakunta, joka ei sinua palvele, hukkuu, ja ne kansat hävitetään perin juurin.
13Libanonin kunnia tulee sinun luoksesi, sypressit, jalavat sekä hopeakuuset, kaunistamaan minun pyhäkköni paikkaa, ja minä saatan jalkojeni sijan kunniaan.
14Ja kumarassa käyden tulevat sinun luoksesi sinun sortajiesi pojat, ja kaikki sinun pilkkaajasi heittäytyvät sinun jalkojesi juureen. He nimittävät sinut "Herran kaupungiksi", "Israelin Pyhän Siioniksi."
15Sen sijaan, että sinä olet ollut hylätty ja vihattu, niin ettei ollut kauttasi kulkijaa, teen minä sinut korkeaksi ikuisesti, iloksi polvesta polveen.
16Ja sinä saat imeä kansojen maidon, imeä kuningasten rintoja, saat tuntea, että minä, Herra, olen sinun auttajasi, että Jaakobin Väkevä on sinun lunastajasi.
17Minä tuon pronssin sijaan kultaa, ja raudan sijaan minä tuon hopeaa, puun sijaan pronssia ja kiven sijaan rautaa. Ja minä panen sinulle esivallaksi rauhan ja käskijäksi vanhurskauden.
18Ei kuulu enää väkivaltaa sinun maassasi, ei tuhoa, ei turmiota sinun rajojesi sisällä, ja sinä kutsut pelastuksen muuriksesi ja kiitoksen portiksesi.
19Ei ole enää aurinko sinun valonasi päivällä, eikä valaise sinua kuun kumotus, vaan Herra on sinun ikuinen valkeutesi, ja sinun Jumalasi sinun kirkkautesi.
20Ei sinun aurinkosi enää laske, eikä sinun kuusi katoa, sillä Herra on sinun ikuinen valkeutesi, ja päättyneet ovat sinun murheesi päivät.
21Sinun kansassasi ovat kaikki vanhurskaita, he saavat periä maan ikuisesti, he, minun istutukseni vesa, minun kätteni teko, minun kirkkauteni ilmoitukseksi.
22Pienimmästä kasvaa heimo, vähäisimmästä väkevä kansa. Minä, Herra, sen aikanaan nopeasti täytän.