Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
2Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
3Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
4Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
5Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
6Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
7Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
8Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistään.
9Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
10Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
11Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
12Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
13Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
14Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
15Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
16Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
17Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näiden tähden ovat silmämme pimenneet –
18Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
19Sinä, Herra, hallitset ikuisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
20Miksi unohdat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
21Palauta meidät, Herra, luoksesi, niin me palaamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
22Vai oletko meidät peräti hylännyt, vihastunut meihin ylen määrin?