Obadjan näky. Herra, Herra sanoo Edomista näin: Me olemme kuulleet sanoman Herralta, ja sanansaattaja on lähetetty kansakuntiin: "Nouskaa, nouskaamme sotaan sitä vastaan!"
2Katso, vähäiseksi minä teen sinut kansojen seassa, ylen halveksittu olet sinä oleva.
3Sinun sydämesi ylpeys on pettänyt sinut, joka asut kallionrotkoissa, istut korkealla ja sanot sydämessäsi: "Kuka voi syöstä minut maahan?"
4Vaikka tekisit pesäsi korkealle niin kuin kotka ja vaikka sen sija olisi tähtien välissä, minä syöksen sinut sieltä alas, sanoo Herra.
5Jos varkaat tulisivat kimppuusi, jos yölliset rosvot, kuinka voisit tulla niin hävitetyksi: eivätkö he varastaisi vain sen, mitä tarvitsevat? Jos viininkorjaajat tulisivat luoksesi, eivätkö he jättäisi jälkikorjuuta?
6Mutta kuinka onkaan Esau läpikotaisin etsitty, hänen kätkönsä pengotut!
7Sinut on ajettu rajalle asti, kaikki liittolaisesi ovat sinut pettäneet. Ystäväsi ovat voittaneet sinut, leipäsi syöjät ovat asettaneet ansan allesi. – Ei ole hänessä ymmärrystä.
8Totisesti, sinä päivänä, sanoo Herra, minä lopetan viisaat Edomista ja taidon Esaun vuorelta.
9Ja sinun sankarisi, Teman, kauhistuvat, niin että viimeinenkin mies häviää Esaun vuorelta murhatöiden tähden.
10Väkivallan tähden veljeäsi Jaakobia kohtaan peittää sinut häpeä, ja sinut hävitetään ikiajoiksi.
11Sinä päivänä, jona sinäkin olit läsnä, päivänä, jona vieraat veivät pois hänen rikkautensa, jona muukalaiset tunkeutuivat sisään hänen porteistaan ja heittivät Jerusalemista arpaa, olit myös sinä niin kuin yksi heistä.
12Mutta älä katso iloiten veljesi päivää, hänen onnettomuutensa päivää; älä ilku Juudan kansaa heidän turmionsa päivänä, äläkä puhu pilkallisesti heidän ahdistuksensa päivänä.
13Älä tunkeudu sisään minun kansani portista heidän hätäpäivänään. Älä katso iloiten, myös sinä, hänen onnettomuuttaan hänen hätäpäivänään. Älä ojenna kättäsi hänen rikkauteensa hänen hätäpäivänään.
14Älä seiso tienhaarassa hävittämässä hänen pelastuneitaan. Älä luovuta hänen pakoon päässeitään ahdistuksen päivänä.
15Sillä lähellä on Herran päivä kaikkia pakanakansoja: Niin kuin sinä olet tehnyt, niin sinulle tehdään; kosto sinun teostasi kohtaa sinun omaa päätäsi.
16Sillä niin kuin te olette juoneet minun pyhällä vuorellani, niin saavat kaikki pakanakansat juoda lakkaamatta: he juovat ja horjuvat ja heistä tulee niin kuin ei heitä olisi ollutkaan.
17Mutta Siionin vuorella saavat olla pelastuneet, ja se on oleva pyhä, ja Jaakobin heimo on perivä perintönsä.
18Jaakobin heimo on oleva tuli ja Joosefin heimo liekki, mutta Esaun heimo kuin olki, ja ne polttavat sen ja kuluttavat sen; eikä jää pakoon päässyttä Esaun heimosta. Sillä Herra on puhunut.
19Ja he ottavat perinnöksensä Etelämaan sekä Esaun vuoren, Alankomaan sekä filistealaiset; he ottavat perinnöksensä Efraimin maan ja Samarian maan, Benjaminin sekä Gileadin.
20Ja tästä väestä, israelilaisista, viedyt pakkosiirtolaiset ottavat perinnöksensä kanaanilaiset Sarpatiin asti. Ja Jerusalemin pakkosiirtolaiset, jotka ovat Sefaradissa, ottavat perinnöksensä Etelämaan kaupungit.
21Pelastajat nousevat Siionin vuorelle tuomitsemaan Esaun vuorta. Ja kuninkuus on oleva Herran.