Mutta ruubenilaisilla ja gadilaisilla oli paljon, ylen runsaasti, karjaa. Kun he nyt katselivat Jaeserin maata ja Gileadin maata, niin he huomasivat, että seutu oli karjanhoitoon sopiva.
2Niin gadilaiset ja ruubenilaiset tulivat ja puhuivat Moosekselle ja pappi Eleasarille ja seurakunnan päämiehille sanoen:
3"Atarot, Dibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Elale, Sebam, Nebo ja Beon,
4tämä maa, jonka Herra on vallannut Israelin seurakunnalle, on karjanhoitoon sopivaa maata, ja sinun palvelijoillasi on karjaa."
5Ja he sanoivat vielä: "Jos olemme saaneet armon sinun silmiesi edessä, niin annettakoon tämä maa palvelijoillesi omaksi, äläkä vie meitä Jordanin yli."
6Mutta Mooses vastasi gadilaisille ja ruubenilaisille: "Onko teidän veljienne lähdettävä sotaan, ja te jäisitte tänne?
7Miksi viette israelilaisilta halun mennä siihen maahan, jonka Herra on heille antanut?
8Niin teidän isännekin tekivät, kun minä lähetin heidät Kades-Barneasta katselemaan sitä maata.
9Kun he olivat nousseet Rypälelaaksoon asti ja katselleet sitä maata, veivät he israelilaisilta halun lähteä siihen maahan, jonka Herra oli heille antanut.
10Ja sinä päivänä syttyi Herran viha, ja hän vannoi sanoen:
11'Ne miehet, jotka lähtivät ylös Egyptistä, kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat, eivät saa nähdä sitä maata, jonka minä vannoen lupasin Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sillä he eivät ole minua uskollisesti seuranneet,
12paitsi Kaleb, kenissiläisen Jefunnen poika, ja Joosua, Nunin poika; sillä nämä ovat uskollisesti seuranneet Herraa'.
13Ja Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidän harhailla erämaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi hävisi, joka oli tehnyt sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
14Mutta katso, te olette nyt astuneet isienne sijaan, te syntisten sikiöt, lisätäksenne vielä Herran vihan kiivautta Israelia kohtaan.
15Jos te nyt käännytte pois hänestä, niin hän jättää kansan vielä kauemmaksi aikaa tähän erämaahan, ja niin te tuotatte tuhon kaikelle tälle kansalle."
16Niin he lähestyivät häntä ja sanoivat: "Karjatarhoja me vain rakentaisimme tänne laumoillemme ja kaupunkeja vaimojamme ja lapsiamme varten,
17mutta itse me varustautuisimme ja rientäisimme israelilaisten etunenässä, kunnes saisimme viedyksi heidät määräpaikkoihinsa, mutta meidän perheemme asuisivat sillä aikaa varustetuissa kaupungeissa maan asukkailta rauhassa.
18Emme me palaisi kotiimme, ennen kuin israelilaiset ovat saaneet haltuunsa kukin perintöosansa,
19sillä me emme tahdo perintöosaa heidän kanssaan tuolta puolen Jordanin emmekä kauempaa, vaan meidän perintöosamme on joutunut meille tältä puolelta Jordanin, itään päin."
20Niin Mooses vastasi heille: "Jos näin teette, jos Herran edessä varustaudutte sotaan
21ja teistä jokainen, sotaan varustettuna, menee Jordanin yli Herran edessä niin pitkäksi aikaa, kunnes on karkottanut vihollisensa edestään,
22ja te palaatte vasta sen jälkeen, kuin se maa on tehty alamaiseksi Herralle, niin te olette vastuusta vapaat Herran ja Israelin edessä, ja tämä maa tulee teidän omaksenne Herran edessä.
23Mutta jos ette näin tee, niin katso, te rikotte Herraa vastaan ja saatte tuntea syntinne palkan, joka kohtaa teitä.
24Rakentakaa siis itsellenne kaupunkeja perheitänne varten ja tarhoja karjallenne ja tehkää se, mitä suunne on sanonut."
25Niin gadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat Moosekselle sanoen: "Sinun palvelijasi tekevät, niin kuin herramme käskee.
26Lapsemme, vaimomme, laumamme ja kaikki juhtamme jääkööt tänne Gileadin kaupunkeihin,
27mutta sinun palvelijasi lähtevät, jokainen sotaan varustettuna, sinne taisteluun Herran edessä, niin kuin herramme sanoi."
28Niin Mooses antoi heistä käskyn pappi Eleasarille ja Joosualle, Nunin pojalle, ja Israelin heimojen perhekuntien päämiehille,
29ja Mooses sanoi heille: "Jos gadilaiset ja ruubenilaiset teidän kanssanne lähtevät Jordanin yli, jokainen varustettuna taisteluun Herran edessä, ja se maa tulee teille alamaiseksi, niin antakaa heille Gileadin maa omaksi.
30Mutta jolleivät he varustaudu ja lähde teidän kanssanne sinne, niin asettukoot teidän keskuuteenne Kanaanin maahan."
31Silloin gadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat sanoen: "Mitä Herra on puhunut sinun palvelijoillesi, sen me teemme.
32Me lähdemme varustettuina Herran edessä Kanaanin maahan, että saisimme omaksemme perintöosan tällä puolella Jordanin."
33Ja Mooses antoi heille, gadilaisille ja ruubenilaisille sekä toiselle puolelle Manassen, Joosefin pojan, sukukuntaa, amorilaisten kuninkaan Sihonin valtakunnan ja Basanin kuninkaan Ogin valtakunnan, maan ja sen kaupungit alueineen, sen maan kaupungit yltympäri.
34Ja gadilaiset rakensivat Dibonin, Atarotin, Aroerin,
35Atrot-Soofanin, Jaeserin, Jogbehan,
36Bet-Nimran ja Bet-Haaranin varustetuiksi kaupungeiksi sekä karjatarhoja.
37Ja ruubenilaiset rakensivat Hesbonin, Elalen ja Kirjataimin,
38Nebon ja Baal-Meonin, joiden nimet muutettiin, sekä Sibman. Ja he panivat nimet niille kaupungeille, jotka he rakensivat.
39Mutta Makir, Manassen poika, lähti Gileadiin ja valloitti sen ja karkotti amorilaiset, jotka asuivat siellä.
40Ja Mooses antoi Gileadin Makirille, Manassen pojalle, ja hän asettui sinne.
41Ja Jair, Manassen poika, meni ja valloitti heidän leirikylänsä ja kutsui ne Jairin leirikyliksi.
42Ja Nobah meni ja valloitti Kenatin sekä sen alueella olevat kylät ja kutsui sen, nimensä mukaan, Nobahiksi.