Menkää itseenne, kootkaa ajatuksenne, te häpeämätön kansa,
2ennen kuin säädös syntyy. Kuin akanat, jotka häviävät tuulen mukana, ja kuin varjo, joka katoaa auringon edestä, ennen kuin Herran kiivas viha tulee teidän ylitsenne, ennen kuin Herran vihan päivä tulee teidän ylitsenne.
3Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.
4Sillä Gaza on oleva hylätty ja Askelon autio, Asdod ajetaan pois keskipäivällä, ja Ekron hävitetään.
5Voi meren rannikon asukkaita, kreettien kansaa! Herran sana on teitä vastaan, Kanaan, filistealaisten maa; ja minä hävitän sinut asujattomaksi.
6Ja meren rannikko on oleva laitumina, joilla on paimenten vesikuoppia ja lammastarhoja.
7Ja rannikko joutuu Juudan heimon jäännökselle. Siellä he laiduntavat; Askelonin huoneisiin he asettuvat makaamaan illoin. Sillä Herra, heidän Jumalansa, on pitävä heistä huolen ja kääntävä heidän kohtalonsa.
8Minä olen kuullut Moabin häväistykset ja ammonilaisten pilkat, joilla he ovat häväisseet minun kansaani ja ylvästelleet sen aluetta vastaan.
9Siksi, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, on Moab tuleva Sodoman kaltaiseksi ja ammonilaiset Gomorran kaltaisiksi, nokkospehkojen maaksi, suolakuopaksi, autioksi ikuisesti. Jääneet minun kansastani ryöstävät heitä, ja minun kansakuntani jäännökset ottavat heidät perintöosakseen.
10Tämä tulee heille heidän ylpeydestään, siitä, että ovat herjanneet, ovat ylvästelleet Herran Sebaotin kansaa vastaan.
11Pelottava on Herra heille oleva, sillä hän tekee voimattomiksi kaikki maan jumalat; ja kaikki pakanoiden saaret, kukin paikastaan, tulevat häntä kumartaen rukoilemaan.
12Myös teidät, etiopialaiset, on minun miekkani kaatava – heidätkin!
13Ja hän on ojentava kätensä pohjoista kohden ja on hukuttava Assurin, tekevä Niniven autioksi, kuivaksi kuin erämaa.
14Sen keskellä makaa laumoja, kaikkia villieläimiä joukoittain. Pelikaani ja kaulushaikara yöpyvät sen patsaanpäissä. Kuule, kuinka ne laulavat ikkuna-aukossa! Kynnyksellä on tyhjyys. Setrilaudoituksen hän on paljastanut.
15Tämä oli se riemuisa kaupunki, joka asui turvallisena, joka sanoi sydämessään: "Minä, eikä ketään muuta!" Kuinka autioksi se on tullut, villieläinten makuusijaksi! Jokainen, joka käy siitä ohitse, viheltää ja huiskuttaa kättä.