"Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan.
2Mutta viisi heistä oli viisasta ja viisi tyhmää.
3Tyhmät ottivat lamppunsa eivätkä ottaneet öljyä mukaansa.
4Viisaat sen sijaan ottivat öljyä astioihinsa sekä lamppuunsa.
5Mutta sulhasen viipyessä kaikki torkahtivat ja nukkuivat.
6Keskiyöllä kuului kuitenkin huuto: 'Katso, sulhanen tulee! Menkää häntä vastaan.'
7Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
8Niin tyhmät sanoivat viisaille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat.'
9Mutta viisaat vastasivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjien luo ostamaan itsellenne.'
10Mutta heidän lähdettyään ostamaan sulhanen tuli, ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häihin ja ovi suljettiin.
11Myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'
12Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä.'
13Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä, jona Ihmisen Poika tulee.
14Sillä on niin kuin miehen, joka matkusti muille maille. Hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa.
15Yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti heti muille maille.
16Viisi leiviskää saanut meni ja asioi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.
17Samoin myös kaksi leiviskää saanut voitti hänkin toiset kaksi.
18Mutta yhden saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki herransa rahan.
19Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijoiden herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssaan.
20Niin viisi leiviskää saanut tuli ja toi toiset viisi leiviskää sanoen: 'Herra, viisi leiviskää sinä uskoit minulle. Katso, toiset viisi leiviskää minä olen niiden lisäksi voittanut.'
21Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olit uskollinen, minä laitan sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
22Myös kaksi leiviskää saanut tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä uskoit minulle. Katso, toiset kaksi leiviskää minä olen niiden lisäksi voittanut.'
23Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olit uskollinen, minä laitan sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
24Myös yhden leiviskän saanut tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi: sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, mihin et ole siementä viskannut.
25Niin minä peloissani menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan. Katso, tässä on omasi.'
26Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, mihin en ole viskannut.
27Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.
28Ottakaa siksi leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.
29Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
30Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen. Siellä on itku ja hammasten kiristys.'
31Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle,
32Hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa heidät toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33Lampaat hän asettaa oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
34Sitten Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ottakaa haltuunne se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta lähtien.
35Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin muukalainen, ja te otitte minut huoneeseenne;
36minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä olin sairaana, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
37Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
38Ja milloin me näimme sinut muukalaisena ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastomana ja vaatetimme sinut?
39Ja milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja tulimme sinun luoksesi?'
40Niin Kuningas vastaa heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, te olette tehneet minulle.'
41Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolella oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, siihen ikuiseen tuleen, joka on valmistettu paholaiselle ja hänen enkeleilleen.
42Sillä minun oli nälkä, ettekä te antaneet minulle syödä; minun oli jano, ettekä antaneet minulle juoda;
43minä olin muukalainen, ettekä te ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ettekä te vaatettaneet minua, sairaana ja vankilassa, ettekä te käyneet minua katsomassa.'
44Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai muukalaisena tai alastomana tai sairaana tai vankilassa, emmekä palvelleet sinua?'
45Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, mitä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'
46Ja nämä menevät pois ikuiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat ikuiseen elämään."