Sitten Jeesus, täynnä Pyhää Henkeä, palasi Jordanilta, ja Henki johdatti häntä erämaassa
2neljäkymmentä päivää paholaisen kiusattavana. Hän ei syönyt mitään niinä päivinä; ja kun ne olivat päättyneet, hänen lopulta tuli nälkä.
3Niin paholainen sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, sano tälle kivelle, että se muuttuisi leiväksi."
4Jeesus vastasi sanoen hänelle: "On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta Jumalan sanasta.'"
5Vietyään hänet korkealle vuorelle paholainen näytti hänelle tuokiossa kaikki maailman valtakunnat.
6Ja paholainen sanoi hänelle: "Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen kenelle tahdon.
7Jos sinä siis palvot minua, kaikki on oleva sinun."
8Jeesus vastasi hänelle ja sanoi: "Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: 'Herraa, sinun Jumalaasi, sinun tulee palvoa, ja häntä yksin palvella.'"
9Niin hän vei hänet Jerusalemiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, heittäydy tästä alas,
10Sillä on kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelevat sinua'
11ja: 'He kantavat sinua käsillään, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.'"
12Jeesus vastasi hänelle: "On sanottu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'"
13Lopetettuaan kaiken kiusaamisen, paholainen poistui hänen luotaan toistaiseksi.
14Jeesus palasi Hengen voimassa Galileaan, ja sanoma hänestä levisi kaikkialle ympäristöön.
15Niin hän opetti heidän synagogissaan, ja kaikki ylistivät häntä.
16Sitten hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapattina synagogaan ja nousi lukemaan.
17Hänelle annettiin profeetta Jesajan kirja. Käärittyään kirjan auki hän löysi paikan, jossa oli kirjoitettuna:
18"Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa köyhille, hän on lähettänyt minut parantamaan sydämeltään särkyneitä, saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näön saamista, päästämään sorretut vapauteen,
19julistamaan Herran otollista vuotta."
20Käärittyään kirjakäärön kokoon hän antoi sen takaisin palvelijalle ja istuutui. Ja kaikkien synagogassa olevien silmät olivat kiinnittyneet häneen.
21Niin hän alkoi puhua heille: "Tänään tämä kirjoitus on täyttynyt teidän kuultenne."
22Kaikki todistivat hänen puolestaan ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka lähtivät hänen suustaan, ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"
23Hän sanoi heille: "Varmaan aiotte sanoa minulle tämän lauselman: 'Parantaja, paranna itsesi; tee täällä kotikaupungissasikin niin suuria kuin olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa.'"
24Ja hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei kukaan profeetta ole suosittu kotikaupungissaan.
25Minä kerron teille totuuden: monta leskeä oli Elian aikana Israelissa, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta, ja suuri nälänhätä tuli koko maahan,
26eikä Eliaa lähetetty kenenkään heidän luokseen, vaan ainoastaan leskinaisen luo Sidonin Sareptaan.
27Oli myös monta spitaalista Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä ketään heistä puhdistettu, vaan ainoastaan Naeman, syyrialainen."
28Kuullessaan tämän kaikki synagogassa olevat tulivat raivoa täyteen
29ja nousivat ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja veivät hänet sen vuoren jyrkänteelle asti, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet alas.
30Mutta hän kulki heidän keskitsensä ja meni pois.
31Niin hän meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti heitä sapattina.
32He olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan, sillä hänen puheessaan oli valta.
33Synagogassa oli mies, jossa oli saastaisen riivaajan henki, ja se huusi kovalla äänellä
34sanoen: "Voi! Mitä tekemistä meillä on sinun kanssasi, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut tuhoamaan meidät? Minä tiedän, kuka sinä olet – Jumalan Pyhä!"
35Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja tule ulos hänestä." Riivaaja heitti hänet heidän keskelleen ja lähti hänestä, häntä yhtään vahingoittamatta.
36Hämmästys valtasi kaikki ja he puhuivat toisilleen sanoen: "Mitä tämä puhe on, sillä hän käskee vallalla ja voimalla saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos?"
37Niin maine hänestä levisi kaikkialle ympäristöön.
38Ja hän nousi ja meni synagogasta Simonin kotiin. Mutta Simonin anoppi oli ankaran kuumeen vaivaamana. Niin he rukoilivat häntä hänen puolestaan.
39Kumartuen hänen ylitsensä hän nuhteli kuumetta ja se lähti hänestä. Heti hän nousi ja palveli heitä.
40Auringon laskiessa kaikki, joilla oli sairaita monenlaisissa taudeissa, toivat heidät hänen luokseen. Ja hän pani kätensä jokaisen heidän päälleen ja paransi heidät.
41Monista lähtivät myös riivaajat ulos huutaen ja sanoen: "Sinä olet Kristus, Jumalan Poika!" Mutta hän nuhteli niitä, eikä sallinut niiden puhua, koska ne tiesivät hänen olevan Kristus.
42Päivän tultua hän lähti pois ja meni autioon paikkaan. Mutta kansa etsi häntä ja tuli hänen luokseen, ja he estelivät häntä lähtemästä heidän luotaan.
43Mutta hän sanoi heille: "Minun tulee julistaa ilosanomaa Jumalan valtakunnasta myös muille kaupungeille, sillä sitä varten minä olen lähetetty."
44Niin hän saarnasi Galilean synagogissa.