Sen jälkeen Jeesus meni Galilean eli Tiberiaan järven tuolle puolen.

²Häntä seurasi suuri joukko, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille.

³Ja Jeesus nousi vuorelle ja istuutui sinne opetuslapsineen.

⁴Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.

⁵Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki, että paljon kansaa oli tulossa hänen luokseen, hän sanoi Filippukselle: "Mistä ostaisimme leipiä, että nämä saisivat syödä?"

⁶Mutta hän sanoi tämän koetellakseen häntä, sillä hän tiesi itse, mitä aikoi tehdä.

⁷Filippus vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät riitä heille, että kukin heistä saisi edes vähän."

⁸Muuan hänen opetuslapsistaan, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle:

⁹"Täällä on eräs poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?"

¹⁰Mutta Jeesus sanoi: "Antakaa ihmisten asettua maahan." Siinä paikassa oli paljon ruohoa. Miehet, luvultaan noin viisituhatta, asettuivat siis maahan.

¹¹Jeesus otti leivät ja kiitettyään jakoi opetuslapsille ja opetuslapset aterioimaan asettuneille, samoin kaloistakin niin paljon kuin tahtoivat.

¹²Kun he olivat kylläiset, hän sanoi opetuslapsilleen: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan."

¹³Niin he kokosivat ja täyttivät kaksitoista koria palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.

¹⁴Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: "Tämä on totisesti se profeetta joka oli tuleva maailmaan."

¹⁵Kun Jeesus nyt huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet tehdäkseen hänet kuninkaaksi, hän vetäytyi yksin vuorelle.

¹⁶Kun ilta tuli, hänen opetuslapsensa menivät alas järvelle,

¹⁷astuivat veneeseen ja lähtivät menemään järven tuolle puolen Kapernaumiin. Oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen.

¹⁸Ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.

¹⁹Kun he olivat soutaneet noin kaksikymmentäviisi tai kolmekymmentä stadionmittaa, he näkivät Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venettä. Ja he pelästyivät.

²⁰Mutta hän sanoi heille: "Minä Olen. Älkää pelätkö."

²¹Niin he tahtoivat ottaa hänet veneeseen, ja kohta vene oli siinä rannassa, jonne he olivat matkalla.

²²Seuraavana päivänä kansa, joka oli järven toisella puolen, näki, ettei siellä ollut muuta venettä paitsi se yksi johon hänen opetuslapsensa astuivat ja ettei Jeesus ollut mennyt opetuslastensa kanssa veneeseen, vaan hänen opetuslapsensa lähtivät yksin pois.

²³Kuitenkin oli muita veneitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he söivät leipää, sitten kun Herra oli lausunut kiitoksen.

²⁴Kun nyt kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat he veneisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.

²⁵Löydettyään hänet järven toiselta puolelta he sanoivat hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"

²⁶Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sen tähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan koska söitte leipiä ja tulitte kylläisiksi.

²⁷Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka säilyy ikuiseen elämään, jonka Ihmisen Poika antaa teille. Sillä Isä Jumala on hänet sinetillä merkinnyt."

²⁸Niin he sanoivat hänelle: "Mitä meidän on tehtävä tehdäksemme Jumalan tekoja?"

²⁹Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka hän on lähettänyt."

³⁰Niin he sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, jotta me näkisimme ja uskoisimme sinuun? Mitä sinä teet?

³¹Isämme söivät mannaa erämaassa niin kuin on kirjoitettu: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi.'"

³²Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses ole antanut teille leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille tosi leivän taivaasta.

³³Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."

³⁴Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää."

³⁵Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, hänen ei koskaan tule nälkä, ja joka uskoo minuun, hänen ei koskaan tule jano.

³⁶Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.

³⁷Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun luokseni, ja sitä, joka minun luokseni tulee, minä en missään tapauksessa heitä ulos.

³⁸Sillä minä olen tullut alas taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka minut lähetti.

³⁹Ja tämä on minun Isäni tahto, joka minut lähetti, etten minä yhtäkään niistä, jotka hän on minulle antanut, kadota, vaan herätän hänet viimeisenä päivänä.

⁴⁰Ja minun lähettäjäni tahto on, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."

⁴¹Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta."

⁴²Ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"

⁴³Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.

⁴⁴Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, vedä häntä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

⁴⁵Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki olemaan Jumalan opettamia.' Sen tähden jokainen siis, joka on kuullut Isältä ja on oppinut, tulee minun luokseni.

⁴⁶Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt. Ainoastaan hän, joka on Jumalan luota, on nähnyt Isän.

⁴⁷Totisesti, totisesti minä sanon teille: Joka uskoo minuun, hänellä on ikuinen elämä.

⁴⁸Minä olen elämän leipä.

⁴⁹Isänne söivät mannaa erämaassa ja kuolivat.

⁵⁰Tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että jokainen voisi syödä siitä, eikä kuolisi.

⁵¹Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää ikuisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani jonka annan maailman elämän puolesta."

⁵²Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa meille lihansa syötäväksi?"

⁵³Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne.

⁵⁴Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hänellä on ikuinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

⁵⁵Sillä minun lihani todella on ruoka ja minun vereni todella on juoma.

⁵⁶Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hän pysyy minussa ja minä hänessä.

⁵⁷Niin kuin Isä, joka elää, on lähettänyt minut, ja minä elän Isän vuoksi, niin myös se, joka minua syö, elää minun vuokseni.

⁵⁸Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta – ei niin kuin teidän isänne söivät mannaa ja kuolivat, vaan joka syö tätä leipää, elää ikuisesti."

⁵⁹Tämän hän puhui synagogassa opettaessaan Kapernaumissa.

⁶⁰Niin monet hänen opetuslapsistaan sen kuultuaan sanoivat: "Tämä on kova puhe! Kuka voi sitä kuunnella?"

⁶¹Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa nurisivat siitä, hän sanoi heille: "Loukkaako tämä teitä?

⁶²Entä jos näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen?

⁶³Henki on se, joka tekee eläväksi, ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen puhunut teille, ovat henki ja ovat elämä.

⁶⁴Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli hänet kavaltava.

⁶⁵Niin hän sanoi: "Sen tähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei sitä ole annettu hänelle minun Isältäni."

⁶⁶Tämän takia monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssaan.

⁶⁷Silloin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?"

⁶⁸Niin Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat,

⁶⁹ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika."

⁷⁰Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on paholainen."

⁷¹Mutta sen hän sanoi Juudas Iskariotista, Simonin pojasta, sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.