Niin hän saapui myös Derbeen ja Lystraan. Katso, siellä oli muuan opetuslapsi nimeltä Timoteus, erään uskovan juutalaisnaisen poika, mutta isä oli kreikkalainen.

²Hänestä Lystrassa ja Ikonionissa olevat veljet todistivat hyvää.

³Paavali tahtoi hänen lähtevän kanssaan matkalle ja otti ja ympärileikkasi hänet juutalaisten tähden, joita oli niillä paikkakunnilla. Sillä kaikki tiesivät, että hänen isänsä oli kreikkalainen.

⁴Sitä mukaa kuin he vaelsivat kaupungista toiseen, he antoivat heille noudatettaviksi apostolien ja Jerusalemin vanhimpien vahvistamat säädökset.

⁵Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja kasvoivat määrältään päivä päivältä.

⁶He kulkivat Frygian ja Galatian maan kautta, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasiassa.

⁷Kun he olivat tulleet Mysian seudulle, he yrittivät mennä Bithyniaan, mutta Henki ei sallinut heidän mennä.

⁸He vaelsivat Mysian ohi ja menivät alas Troakseen.

⁹Yöllä Paavali näki näyn: muuan makedonialainen mies seisoi ja pyysi häntä sanoen: "Tule yli Makedoniaan ja auta meitä."

¹⁰Kun hän oli nähnyt sen näyn, me valmistauduimme heti lähtemään Makedoniaan, sillä me käsitimme, että Herra oli kutsunut meidät julistamaan heille ilosanomaa.

¹¹Kun nyt olimme purjehtineet Troaksesta, kuljimme suoraan Samotrakeen ja seuraavana päivänä Neapoliin

¹²ja sieltä Filippiin, joka on tärkein kaupunki siinä osassa Makedoniaa, siirtokunta. Siinä kaupungissa me viivyimme joitakin päiviä.

¹³Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa tavanmukaisesti oli rukouspaikka, ja istuimme ja puhuimme siellä kokoontuneille naisille.

¹⁴Muuan Lyydia-niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, Jumalaa pelkäävä nainen, oli kuulemassa. Ja Herra avasi hänen sydämensä kiinnittämään huomionsa siihen, mitä Paavali puhui.

¹⁵Kun hänet ja hänen huonekuntansa oli kastettu, hän pyysi meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovana, niin majoittukaa minun kotiini." Ja hän vaati meitä.

¹⁶Ja tapahtui meidän ollessamme menossa rukouspaikalle, että meitä vastaan tuli eräs palvelijatar, jossa oli tietäjähenki ja joka ennustamisellaan tuotti paljon tuloja isännilleen.

¹⁷Hän seurasi Paavalia ja meitä ja huusi: "Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien."

¹⁸Tätä hän teki monta päivää. Mutta se vaivasi Paavalia, ja hän kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinun lähteä hänestä!" Ja se lähti samalla hetkellä.

¹⁹Mutta kun hänen isäntänsä näkivät, että tulojen toivo oli heiltä kadonnut, he ottivat Paavalin ja Silaan kiinni ja vetivät heidät torille hallitusmiesten eteen.

²⁰Vietyään heidät päälliköiden eteen he sanoivat: "Nämä miehet, jotka ovat juutalaisia, häiritsevät meidän kaupunkimme rauhaa.

²¹He opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska me olemme roomalaisia."

²²Myös kansa nousi heitä vastaan, ja revittyään heiltä vaatteet päälliköt käskivät lyödä heitä raipoilla.

²³Kun he olivat antaneet heille monia lyöntejä, he heittivät heidät vankilaan ja käskivät vanginvartijan tarkasti vartioida heitä.

²⁴Sellaisen käskyn saatuaan tämä heitti heidät sisimpään vankiselliin ja lukitsi heidän jalkansa jalkapuuhun.

²⁵Mutta keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja lauloivat kiitosvirsiä Jumalalle, ja vangit kuuntelivat heitä tarkasti.

²⁶Yhtäkkiä tuli suuri maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät; ja heti kaikki ovet aukenivat ja kaikkien kahleet irtautuivat.

²⁷Kun vanginvartija heräsi ja näki vankilan ovien olevan auki, hän veti miekkansa ja aikoi surmata itsensä, luullen vankien karanneen.

²⁸Mutta Paavali huusi kovalla äänellä sanoen: "Älä tee itsellesi mitään pahaa, sillä me olemme kaikki täällä."

²⁹Pyydettyään valoja hän juoksi sisälle ja heittäytyi vavisten Paavalin ja Silaan eteen.

³⁰Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tehdä, että minä pelastuisin?"

³¹He sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin sinä pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi."

³²Ja he puhuivat Herran sanaa hänelle ja kaikille, jotka olivat hänen talossaan.

³³Niin hän otti heidät mukaansa samalla yön tunnilla ja pesi heidän haavansa. Ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin heti.

³⁴Hän vei heidät kotiinsa, kattoi pöydän ja riemuitsi koko talonväkensä kanssa siitä, että oli tullut Jumalaan uskovaksi.

³⁵Mutta päivän tultua päälliköt lähettivät oikeudenpalvelijat sanomaan: "Päästä irti ne miehet."

³⁶Niin vanginvartija ilmoitti Paavalille tämän sanoman: "Päälliköt ovat lähettäneet sanan, että teidät on päästettävä irti. Lähtekää siis nyt ulos ja poistukaa rauhassa."

³⁷Mutta Paavali sanoi heille: "He ovat julkisesti, ilman tuomiota ruoskineet meitä, jotka olemme Rooman kansalaisia, ja heittäneet meidät vankilaan, ja nytkö he ajaisivat meidät salaa ulos? Ei niin, vaan tulkoot itse ja viekööt meidät ulos."

³⁸Oikeudenpalvelijat kertoivat nämä sanat päälliköille, ja nämä pelästyivät kuullessaan heidän olevan roomalaisia.

³⁹Ja he tulivat ja suostuttelivat heitä, veivät heidät ulos ja pyysivät heitä lähtemään pois kaupungista.

⁴⁰Niin he lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian luo. Nähtyään veljet he rohkaisivat heitä ja lähtivät pois.