Mutta kun he puhuivat kansalle, astuivat papit ja pyhäkön vartioston päällikkö ja saddukeukset heidän eteensä
2närkästyneinä siitä, että he opettivat kansaa ja julistivat Jeesuksessa ylösnousemusta kuolleista.
3Niin he kävivät heihin käsiksi ja panivat heidät vankilaan seuraavaan päivään asti, sillä oli jo ilta.
4Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat, ja miesten luku nousi noin viiteentuhanteen.
5Seuraavana päivänä tapahtui, että heidän hallitusmiehensä ja vanhimpansa ja kirjanoppineensa kokoontuivat Jerusalemissa,
6kuten myös ylipappi Hannas ja Kaifas ja Johannes ja Aleksandros sekä kaikki, jotka olivat ylipapillista sukua.
7He asettivat heidät keskelle ja kysyivät: "Millä voimalla tai kenen nimeen te tämän teitte?"
8Silloin Pietari täynnä Pyhää Henkeä sanoi heille: "Kansan hallitusmiehet ja Israelin vanhimmat!
9Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdyn hyvän työn vuoksi – miten hän on parantunut –
10niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen voimasta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala herätti kuolleista, hänen ansiostaan tämä seisoo teidän edessänne terveenä.
11Hän on 'se kivi, jonka te rakentajat hylkäsitte, mutta joka on tullut kulmakiveksi'.
12Eikä ole pelastusta kenessäkään muussa, sillä taivaan alla ei ole ihmisille muuta nimeä annettu, jossa meidän on pelastuttava."
13Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan oppimattomia ja tavallisia miehiä, he ihmettelivät. Ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa.
14Ja nähdessään parannetun miehen seisovan heidän kanssaan he eivät kyenneet mitään vastaan väittämään,
15vaan käskettyään heidän astua ulos neuvostosta he neuvottelivat keskenään
16ja sanoivat: "Mitä me teemme näille miehille? Sillä kaikkien Jerusalemin asukasten tiedossa on, että heidän kauttaan on tapahtunut ilmeinen tunnusteko, emmekä me voi sitä kiistää.
17Mutta jotta se ei leviäisi enempää kansan keskuuteen, niin uhkaamalla uhatkaamme heitä, etteivät enää puhuisi yhdellekään ihmiselle tässä nimessä."
18He kutsuivat heidät ja kielsivät heitä mitään puhumasta ja opettamasta Jeesuksen nimessä.
19Mutta Pietari ja Johannes vastasivat ja sanoivat heille: "Päättäkää te, onko oikein Jumalan edessä kuulla ennemmin teitä kuin Jumalaa;
20sillä me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet."
21He uhkasivat heitä vielä enemmän ja päästivät heidät, koska eivät kansan tähden keksineet mitään, miten rangaista heitä, sillä kaikki ylistivät Jumalaa siitä, mitä oli tapahtunut.
22Sillä se mies, jossa tämä parantamisen tunnusteko oli tapahtunut, oli yli neljänkymmenen vuoden ikäinen.
23Päästyään vapaiksi he menivät omiensa luo ja kertoivat kaiken, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat heille sanoneet.
24Tämän kuultuaan he yksimielisesti korottivat äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: "Herra, sinä olet Jumala, joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on.
25Joka olet palvelijasi Daavidin suulla puhunut: 'Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
26Maan kuninkaat nousevat ja hallitusmiehet kokoontuvat yhteen Herraa vastaan ja hänen Kristustaan vastaan.'
27Sillä totisesti kokoontuivat tässä kaupungissa sinun pyhää Poikaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olet voidellut, sekä Herodes että Pontius Pilatus pakanoiden ja Israelin sukukuntien kanssa
28tekemään kaiken, minkä sinun kätesi ja päätöksesi oli ennalta määrännyt tapahtuvaksi.
29Ja nyt, Herra, katso heidän uhkauksiaan ja salli palvelijoidesi täysin rohkeasti puhua sinun sanaasi
30samalla kun ojennat kätesi parantamaan, ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta."
31Heidän rukoiltuaan vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.
32Uskovien suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu, eikä kukaan sanonut omakseen mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
33Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.
34Eikä heissä ollut ketään puutteen alaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan
35ja laskivat apostolien jalkojen juureen. Ja jokaiselle jaettiin sen mukaan kuin kukin tarvitsi.
36Myös Joses jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi – se on käännettynä 'rohkaisun poika' – leeviläinen, syntyään kyproslainen,
37jolla oli pelto, myi sen ja toi rahasumman ja laski sen apostolien jalkojen juureen.