Ja Abraham siirtyi sieltä Etelämaahan ja asettui Kadeksen ja Surin välimaille; ja hän asui jonkun aikaa Gerarissa.
2Ja Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: "Hän on minun sisareni." Niin Abimelek, Gerarin kuningas, lähetti noutamaan Saaran luokseen.
3Mutta Jumala tuli Abimelekin luokse yöllä unessa ja sanoi hänelle: "Katso, sinun on kuoltava sen vaimon tähden, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen aviovaimo."
4Mutta Abimelek ei ollut lähestynyt häntä, ja hän sanoi: "Herra, surmaatko sinä syyttömänkin kansan?
5Eikö hän itse sanonut minulle: 'Hän on minun sisareni'? Ja samoin tämäkin sanoi: 'Hän on minun veljeni.' Olen tehnyt tämän vilpittömin sydämin ja viattomin käsin."
6Ja Jumala sanoi hänelle unessa: "Niin, minä tiedän, että sinä teit sen vilpittömin sydämin. Siksi minä estinkin sinut tekemästä syntiä minua vastaan enkä sallinut sinun kajota häneen.
7Niin anna nyt miehelle hänen vaimonsa takaisin, sillä hän on profeetta, ja hän on rukoileva sinun puolestasi, että saisit elää. Mutta jollet anna häntä takaisin, niin tiedä, että olet kuolemalla kuoleva, sinä ja kaikki sinun omaisesi."
8Niin Abimelek nousi varhain aamulla ja kutsui kaikki palvelijansa ja kertoi heille tämän kaiken; ja miehet olivat kovin peloissaan.
9Ja Abimelek kutsui Abrahamin ja sanoi hänelle: "Mitä oletkaan meille tehnyt! Mitä minä olen rikkonut sinua vastaan, koska olet saattanut minut ja minun valtakuntani syypääksi näin suureen rikokseen? Sinä olet tehnyt minulle, mitä ei sovi tehdä."
10Ja Abimelek sanoi vielä Abrahamille: "Mikä oli tarkoituksesi, kun tämän teit?"
11Abraham vastasi: "Minä ajattelin näin: 'Tällä paikkakunnalla ei varmaankaan pelätä Jumalaa; he surmaavat minut vaimoni tähden.'
12Ja hän onkin todella minun sisareni, isäni tytär, vaikkei olekaan äitini tytär; ja niin hänestä tuli minun vaimoni.
13Mutta kun Jumala lähetti minut kulkemaan pois isäni kodista, sanoin minä hänelle: 'Osoita minulle se rakkaus, että, mihin paikkaan ikinä tulemmekin, sanot minusta: hän on minun veljeni.'"
14Silloin Abimelek otti pikkukarjaa ja nautakarjaa, palvelijoita ja palvelijattaria ja antoi ne Abrahamille. Ja hän lähetti hänelle takaisin hänen vaimonsa Saaran.
15Ja Abimelek sanoi: "Katso, minun maani on avoinna edessäsi; asu, missä mielesi tekee!"
16Ja Saaralle hän sanoi: "Katso, minä annan veljellesi tuhat sekeliä hopeaa. Olkoot ne sinulle hyvitykseksi kaikkien niiden edessä, jotka sinun kanssasi ovat; niin olet kaikkien edessä todistettu viattomaksi."
17Mutta Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala paransi Abimelekin ja hänen vaimonsa ja hänen orjattarensa, niin että he synnyttivät lapsia.
18Sillä Herra oli sulkenut jokaisen kohdun Abimelekin huoneessa Saaran, Abrahamin vaimon, tähden.