Kun he olivat tuoneet Jumalan arkin ja asettaneet sen majaan, jonka Daavid oli sille pystyttänyt, uhrasivat he polttouhreja ja yhteysuhreja Jumalan edessä.
2Ja kun Daavid oli uhrannut polttouhrin ja yhteysuhrit, siunasi hän kansan Herran nimeen.
3Ja hän jakoi kaikille israelilaisille, sekä miehille että naisille, kullekin leipäkakun, kappaleen lihaa ja rypälekakun.
4Ja hän asetti Herran arkin eteen leeviläisiä palvelemaan ja kunnioittamaan, kiittämään ja ylistämään Herraa, Israelin Jumalaa:
5Asafin johtajaksi, toiseksi Sakarjan, sitten Jegielin, Semiramotin, Jehielin, Mattitjan, Eliabin, Benajan, Obed-Edomin ja Jegielin soittamaan lyyrilla ja kanteleilla, Asafin helistäessä symbaaleja
6ja pappien, Benajan ja Jahasielin, soittaessa yhtä mittaa torvia Jumalan liitonarkin edessä.
7Silloin, sinä päivänä, ensi kerran Daavid asetti Asafin ja hänen veljensä kiittämään Herraa näin:
8"Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeään, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
9Laulakaa hänelle, laulakaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistään.
10Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
11Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojaan.
12Muistakaa hänen ihmetöitään, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitään ja hänen suunsa tuomioita,
13te Israelin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
14Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
15Muistakaa hänen liittonsa ikuisesti, hamaan tuhansiin polviin, sana, jonka hän on säätänyt,
16liitto, jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja hänen Iisakille vannomansa vala.
17Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille ikuiseksi liitoksi.
18Hän sanoi: 'Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne.'
19Teitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja te olitte muukalaisia siellä.
20Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
21Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
22'Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni'.
23Laulakaa Herralle, kaikki maa, julistakaa päivästä päivään hänen pelastustekojaan.
24Ilmoittakaa pakanoiden seassa hänen kunniaansa, hänen ihmeitään kaikkien kansojen seassa.
25Sillä Herra on suuri ja todella ylistettävä, hän on pelottava yli kaikkien jumalien.
26Sillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt taivaat.
27Kirkkaus ja kunnia on hänen kasvojensa edessä, väkevyys ja riemu hänen asuinsijassaan.
28Antakaa Herralle, te kansojen sukukunnat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.
29Antakaa Herralle hänen nimensä kunnia, tuokaa lahjoja ja tulkaa hänen kasvojensa eteen, kumartakaa Herraa pyhässä kaunistuksessa.
30Vaviskaa hänen kasvojensa edessä, kaikki maa. Maailma pysyy lujana, se ei horju.
31Iloitkoot taivaat, ja riemuitkoon maa; ja sanottakoon pakanoiden seassa: 'Herra on kuningas!'
32Pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on; ihastukoot kedot ja kaikki, mitä niissä on,
33riemuitkoot silloin metsän puut Herran edessä, sillä hän tulee tuomitsemaan maata.
34Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy ikuisesti.
35Ja sanokaa: 'Pelasta meidät, sinä pelastuksemme Jumala, kokoa ja vapahda meidät pakanoiden seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskaisimme sinun ylistyksestäsi.'
36Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen." Ja kaikki kansa sanoi: "Aamen", ja ylisti Herraa.
37Ja hän asetti Asafin ja hänen veljensä sinne Herran liitonarkin eteen tekemään vakituista palvelusta arkin edessä, kunakin päivänä sen päivän palveluksen,
38mutta Obed-Edomin ja heidän veljensä, yhteensä kuusikymmentäkahdeksan, nimittäin Obed-Edomin, Jeditunin pojan, ja Hosan, ovenvartijoiksi.
39Ja pappi Sadokin ja hänen veljensä, papit, hän asetti Herran asumuksen eteen, uhrikukkulalle, joka on Gibeonissa,
40uhraamaan polttouhreja Herralle polttouhrialttarilla, aina aamuin ja illoin, kaikki niin kuin on kirjoitettuna Herran laissa, jonka hän on antanut Israelille.
41Ja heidän kanssaan olivat Heman ja Jedutun sekä muut valitut, nimeltä mainitut, kiittämässä Herraa siitä, että hänen armonsa pysyy ikuisesti.
42Näiden, Hemanin ja Jedutunin, hallussa oli torvet ja symbaalit soittajia varten sekä muut soittimet Jumalan virttä varten. Ja Jedutunin pojat vartioivat ovia.
43Sitten kaikki kansa lähti kukin kotiinsa, ja Daavid kääntyi takaisin tervehtimään perhettään.