"Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
2Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
3Kuitenkin minä puhuisin Kaikkivaltiaalle, ja haluaisin väitellä Jumalan kanssa.
4Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
5Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se luettaisiin teille viisaudeksi!
6Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
7Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
8tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tai ajaa Jumalan asiaa?
9Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tai voitteko pettää hänet, niin kuin ihminen petetään?
10Ankarasti hän teitä rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
11Eikö hänen korkeutensa pelästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
12Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
13Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
14Miksi minä otan lihani hampaisiini ja laitan henkeni kämmenelleni?
15Vaikka hän surmaisi minut, en lakkaa toivomasta; kuitenkin puolustan tekojani hänen kasvojensa edessä.
16Hän tulee minulle myös Vapahtajaksi, sillä hänen eteensä ei pääse tekopyhä.
17Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
18Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
19Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
20Kahta vain älä minulle tee, niin en piiloudu sinun kasvojesi edestä:
21ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua pelottako;
22sitten haasta, niin minä vastaan, tai minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
23Mikä on minun pahojen tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
24Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25Lentävää lehteäkö pelottelet, kuivunutta korttako vainoat,
26koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
27koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioit kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" –
28"Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."