Daavidin virsi. Älä vihastu pahojen tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.
2Sillä niin kuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niin kuin vihanta ruoho.
3Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
4silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi kaipaa.
5Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.
6Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niin kuin valkeuden ja sinun oikeutesi niin kuin keskipäivän.
7Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
8Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
9Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.
10Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.
11Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
12Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitaan;
13mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
14Jumalattomat paljastavat miekkansa ja jännittävät jousensa, kaataakseen kurjan ja köyhän, teurastaakseen ne, jotka ovat oikealla tiellä.
15Mutta heidän miekkansa käy heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.
16Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavaroiden paljous.
17Sillä jumalattomien käsivarret särjetään, mutta Herra tukee vanhurskaita.
18Herra tuntee nuhteettomien päivät, ja heidän perintönsä pysyy ikuisesti.
19Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
20Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niin kuin savu.
21Jumalaton ottaa lainan eikä maksa, mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.
22Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.
23Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.
24Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättään.
25Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hylättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.
26Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.
27Karta pahaa ja tee hyvää, niin sinä pysyt ikuisesti.
28Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitaan; heidät varjellaan ikuisesti, mutta jumalattomien siemen hävitetään.
29Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä ikuisesti.
30Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.
31Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.
32Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaakseen.
33Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.
34Odota Herraa ja seuraa hänen tietään, ja hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.
35Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen.
36Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut; minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt.
37Pidä silmällä nuhteetonta ja katso rehellistä, sillä rauhan miehellä on tulevaisuus.
38Mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomien tulevaisuus leikataan pois.
39Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana.
40Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.