Laulunjohtajalle; lauletaan kuin: "Älä turmele"; Daavidin laulu. Totisesti, onko vanhurskaus mykkä, ja te puhutte? Tekö tuomitsette oikein, te ihmislapset?
2Sydämestänne te myös teette vääryyttä. Kätenne käyttävät maassa väkivallan vaakaa.
3Luopuneita ovat jumalattomat äidin kohdusta asti, eksyneitä valehtelijat hamasta äidin helmasta.
4Heidän myrkkynsä on niin kuin käärmeen myrkky, he ovat kuin kuuro kobra, joka korvansa tukkii,
5ettei se kuulisi lumoojan ääntä, taitavan taikojan loitsuja.
6Jumala, särje hampaat heidän suustaan, Herra, murra nuorten leijonien raateluhampaat.
7Haihtukoot he tyhjiin niin kuin vesi, joka valuu kuiviin. Kun he ampuvat nuolensa, olkoot ne kuin kärjettömät.
8Olkoot he niin kuin etana, joka sulaa madellessaan, niin kuin naisen keskoset, jotka eivät aurinkoa näe.
9Ennen kuin teidän patanne tuntevat tulen altaan orjantappuroista, hän myrskyllään puhaltaa pois kaiken, niin raa'an kuin kypsänkin.
10Vanhurskas iloitsee, kun hän näkee koston, hän pesee jalkansa jumalattoman veressä.
11Silloin ihmiset sanovat: "Totisesti, vanhurskaalla on hedelmä; totisesti, on Jumala, joka tuomitsee maan päällä."