Ammonilaisia vastaan. Näin sanoo Herra: "Eikö Israelilla olekaan lapsia, tai eikö hänellä ole perillistä? Miksi Malkam on perinyt Gadin ja hänen kansansa asettunut sen kaupunkeihin?
2Siksi, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä annan sotahuudon kuulua ammonilaisten Rabbaa vastaan, ja siitä on tuleva rauniokumpu, autio, ja sen tytärkaupungit tulessa palavat. Silloin Israel on perivä perijänsä, sanoo Herra.
3Valita, Hesbon, sillä Ai on hävitetty; huutakaa, te Rabban tyttäret, kääriytykää säkkeihin, pitäkää valittajaiset ja harhailkaa ympäri karjatarhoissa, sillä Malkam menee pakkosiirtolaisuuteen ja hänen pappinsa ja ruhtinaansa hänen kanssaan.
4Miksi kerskaat laaksoistasi, laaksosi yltäkylläisyydestä, sinä luopiotytär, joka luotat aarteisiisi sanoen: 'Kuka käy minun kimppuuni?'
5Katso, minä tuotan sinulle kauhun joka taholta, sanoo Herra, Herra Sebaot, ja teidät karkotetaan, mikä minnekin, eikä ole pakenevilla kokoajaa.
6Mutta sen jälkeen minä käännän ammonilaisten kohtalon, sanoo Herra."
7Edomia vastaan. Näin sanoo Herra Sebaot: "Eikö ole enää viisautta Temanissa? Loppunut on ymmärtäväisiltä neuvo, rauennut heidän viisautensa.
8Paetkaa, kääntykää, piiloutukaa syvälle, te Dedanin asukkaat; sillä minä tuotan Esaulle turmion, hänen rangaistuksensa ajan.
9Jos viininkorjaajat käyvät kimppuusi, eivät he jälkikorjuuta jätä; jos varkaat tulevat yöllä, hävittävät he tarpeekseen.
10Sillä minä paljastan Esaun, tuon ilmi hänen kätkönsä, eikä hän voi piiloutua; hänen lapsensa, veljensä ja naapurinsa hävitetään, niin ettei häntä enää ole.
11Jätä orposi minun elätettävikseni, ja sinun leskesi turvatkoot minuun.
12Sillä näin sanoo Herra: Katso, niidenkin, jotka eivät ole tuomitut siitä maljasta juomaan, täytyy siitä juoda; ja sinäkö jäisit rankaisematta? Sinä et jää rankaisematta, vaan sinun täytyy juoda.
13Sillä minä olen vannonut itse kauttani, sanoo Herra, että Bosra on tuleva kauhistukseksi, häpeäksi, tyrmistykseksi ja kiroukseksi, ja kaikki sen tytärkaupungit tulevat ikuisiksi raunioiksi."
14Minä olen kuullut sanoman Herralta, ja sanansaattaja on lähetetty kansakuntiin: "Kokoontukaa ja käykää sitä vastaan ja nouskaa sotaan." –
15"Sillä katso, minä teen sinut vähäiseksi kansojen seassa, ylenkatsotuksi ihmisten kesken.
16Sinun pelottavuutesi, sinun sydämesi ylpeys on pettänyt sinut, joka asut kallionrotkoissa, vallitset kukkuloiden korkeudet. Vaikka tekisit pesäsi korkealle niin kuin kotka, minä syöksen sinut sieltä alas, sanoo Herra.
17Ja Edom tulee kauhistukseksi; jokainen, joka ohitse kulkee, kauhistuu ja viheltää kaikille sen haavoille.
18Niin kuin oli silloin, kun Sodoma ja Gomorra ja niiden naapurit hävitettiin, sanoo Herra, niin ei sielläkään ole kukaan asuva, ei yksikään ihmislapsi oleskeleva.
19Katso, niin kuin leijona karkaa Jordanin rantatiheiköstä lakastumattomalle laitumelle, niin minä äkisti karkotan heidät sieltä pois. Ja hänet, joka valittu on, minä asetan sinne kaitsijaksi. Sillä kuka on minun vertaiseni, ja kuka vetää minut tilille? Ja kuka on se paimen, joka voi kestää minun edessäni?
20Siksi kuulkaa Herran päätös, jonka hän on päättänyt Edomia vastaan, ja hänen suunnitelmansa, jotka hän on laatinut Temanin asukkaita vastaan: Totisesti, ne raastetaan pois, nuo lauman vähäiset; totisesti, niiden laidun kauhistuu niiden tähden.
21Heidän sortumisensa pauhusta vapisee maa; huudetaan, niin että ääni kuuluu Punaisellemerelle asti.
22Katso, kotkan kaltainen kohoaa ja liitää siivet levällään Bosraa kohti; sinä päivänä on Edomin sankarien sydän niin kuin synnytystuskissa olevan naisen sydän."
23Damaskosta vastaan. "Hamat ja Arpad joutuvat häpeään, sillä he kuulevat pahan sanoman, he menehtyvät pelkoon – levottomuus kuin meressä, joka ei voi tyyntyä!
24Damaskos lannistuu, kääntyy pakoon, hirmu on sen vallannut; sitä kouristaa ahdistus ja tuska niin kuin synnyttäväistä!
25Kuinka hylätty onkaan ylistetty kaupunki, minun iloni kaupunki!
26Siksi sen nuorukaiset kaatuvat sen kaduilla, ja kaikki sotilaat saavat surmansa sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot.
27Ja minä sytytän Damaskoksen muurit tuleen, ja se on kuluttava Benhadadin palatsit."
28Kedaria ja Hasorin valtakuntia vastaan, jotka Nebukadnessar, Baabelin kuningas, voitti. Näin sanoo Herra: "Nouskaa, käykää Kedarin kimppuun ja hävittäkää Idän miehet.
29Heidän majansa ja lampaansa otetaan pois, heidän telttansa ja kaikki heidän tavaransa ja heidän kamelinsa viedään heiltä, ja heistä huudetaan: 'Kauhistus kaikkialta!'
30Lähtekää pakoon, paetkaa nopeasti, piiloutukaa syvälle, te Hasorin asukkaat, sanoo Herra, sillä Nebukadnessar, Baabelin kuningas, on päättänyt teistä päätöksen, on pitänyt neuvoa teitä vastaan.
31Nouskaa, käykää kansan kimppuun, joka asuu rauhassa ja turvallisena, sanoo Herra; ei ole sillä ovia eikä salpoja, he asuvat yksin.
32Ja heidän kamelinsa joutuvat ryöstettäviksi ja heidän karjansa paljous saaliiksi; ja minä hajotan heidät kaikkiin tuuliin, nuo päälaen ympäriltä kerityt, ja joka puolelta minä tuotan heille turmion, sanoo Herra.
33Ja Hasor tulee sakaalien asunnoksi, autioksi ikuisesti; ei kukaan ole siellä asuva, ei yksikään ihmislapsi siellä oleskeleva."
34Herran sana, joka tuli profeetta Jeremialle Elamia vastaan Juudan kuninkaan Sidkian hallituksen alussa; se kuului:
35"Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä murran Elamin jousen, heidän väkevyytensä parhaimmat.
36Ja minä tuotan Elamia vastaan neljä tuulta taivaan neljältä ääreltä ja hajotan heidät kaikkiin näihin tuuliin; eikä ole oleva kansaa, johon ei tulisi Elamin karkotettuja.
37Ja minä saatan Elamin kauhistumaan vihollistensa edessä, niiden edessä, jotka etsivät heidän henkeään, ja minä annan onnettomuuden kohdata heitä, vihani hehkun, sanoo Herra, ja minä lähetän heidän jälkeensä miekan, kunnes minä heidät lopetan.
38Ja minä asetan valtaistuimeni Elamiin ja hävitän sieltä kuninkaan ja ruhtinaat, sanoo Herra.
39Mutta aikojen lopulla minä käännän Elamin kohtalon, sanoo Herra."