Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat.
2Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitään ja me vaeltaisimme hänen polkujaan; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana."
3Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken, säätää oikeutta väkeville pakanakansoille, kaukaisiin maihin saakka. Niin he takovat miekkansa auran teriksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.
4He istuvat kukin oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla kenenkään pelottelematta. Sillä Herran Sebaotin suu on puhunut.
5Sillä kaikki kansat vaeltavat jumalansa nimessä kukin, mutta me vaellamme Herran, meidän Jumalamme, nimessä aina ja ikuisesti.
6Sinä päivänä, sanoo Herra, minä tahdon koota ontuvat ja kerätä hajalleen-ajetut ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta.
7Ontuvasta minä teen jäännöksen ja karkotetusta väkevän kansan. Ja Herra hallitsee heitä Siionin vuorella nyt ja ikuisesti.
8Ja sinä Karjatorni, tytär Siionin kukkula! Sinun luoksesi on tuleva, on saapuva entinen hallitus, tytär Jerusalemia vallinnut kuninkuus.
9Ja nyt – miksi sinä ääneen vaikeroit? Eikö sinulla ole kuningasta, onko sinun neuvonantajasi kadonnut, koska kipu on vallannut sinut niin kuin synnyttäväisen?
10Vääntelehdi vain kouristuksissasi, tytär Siion, niin kuin synnyttäjä, sillä nyt sinun on lähdettävä ulos kaupungista ja asuttava kedolla ja mentävä Baabeliin asti: siellä sinut pelastetaan; siellä lunastaa sinut Herra vihollistesi käsistä.
11Nyt kokoontuu sinua vastaan paljon pakanoita, jotka sanovat: "Se saastutettakoon; katselkoot meidän silmämme ilokseen Siionia!"
12Mutta he eivät tunne Herran ajatuksia eivätkä ymmärrä hänen neuvoaan, sillä hän kokoaa heidät niin kuin lyhteet puimatantereelle.
13Nouse ja pui, tytär Siion, sillä minä annan sinulle rautasarvet ja pronssisorkat minä sinulle annan, ja sinä survot murskaksi monet kansat. Ja minä vihin Herralle, tuhon omaksi, heidän väärän voittonsa, kaiken maan Herralle heidän rikkautensa.