Nyt yhdy laumaksi, sinä hyökkääjien ahdistama tytär! Meitä piiritetään, he lyövät sauvalla poskelle Israelin tuomaria.
2Mutta sinä, Betlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, ikuisista ajoista.
3Siksi Herra antaa heidät alttiiksi siihen aikaan asti, jolloin synnyttäjä on synnyttänyt; silloin jäljelle jääneet hänen veljistään palaavat israelilaisten luokse.
4Ja hän on astuva esiin ja kaitseva Herran voimassa, Herran, hänen Jumalansa, nimen valtasuuruudessa. Ja he asuvat turvassa, sillä nyt hänen suuruutensa ulottuu maan ääriin asti.
5Ja hän on oleva rauha: jos Assur hyökkää maahamme, jos se astuu palatseihimme, niin me asetamme sitä vastaan seitsemän paimenta ja kahdeksan ruhtinasta.
6Nämä kaitsevat miekalla Assurin maata, Nimrodin maata sen omien ovien ääressä. Hän on pelastava meidät Assurin vallasta, jos se hyökkää meidän maahamme, jos se astuu meidän alueellemme.
7Ja ne, jotka ovat jäljellä Jaakobista monien kansojen seassa, ovat niin kuin kaste, joka tulee Herralta, niin kuin sadekuuro ruohikolle; se ei odota miestä, ei varro ihmislapsia.
8Ja ne, jotka ovat jäljellä Jaakobista, pakanoiden seassa, monien kansojen keskellä, ovat niin kuin leijona metsäneläinten seassa, niin kuin nuori leijona lammaslaumojen keskellä: jos se hyökkää, tallaa maahan ja raatelee, ei pelastajaa ole.
9Kohotkoon sinun kätesi vihollisiasi vastaan, ja sinun vihamiehesi hävitkööt.
10Sinä päivänä, sanoo Herra, minä hävitän sinulta hevosesi ja teen lopun sinun vaunuistasi.
11Minä hävitän sinun maasi kaupungit ja hajotan maahan kaikki sinun varustuksesi.
12Minä hävitän loitsut sinun käsistäsi, eikä sinulle enää jää ennustelijoita.
13Minä hävitän sinun jumalankuvasi ja patsaasi, etkä sinä enää kumarra kättesi tekoa.
14Minä kukistan asera-karsikkosi sinun keskuudestasi ja tuhoan sinun kaupunkisi.
15Ja minä kostan vihassa ja kiivaudessa pakanakansoille, jotka eivät olleet kuuliaisia.