Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksin ja sanoi:
2"Taivasten valtakunta on kuninkaan kaltainen, joka laittoi häät pojalleen.
3Hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin niitä, jotka oli kutsuttu, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
4Vielä hän lähetti toisia palvelijoita sanoen: 'Sanokaa kutsutuille: "Katso, minä olen valmistanut ateriani. Minun härkäni ja syöttilääni on teurastettu ja kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!"'
5Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, kuka pellolleen, kuka kaupoilleen.
6Ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pahoinpitelivät heitä ja tappoivat.
7Kun kuningas kuuli tämän, hän vihastui ja lähetti sotajoukkonsa, tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.
8Sitten hän sanoi palvelijoilleen: 'Häät ovat valmiit, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
9Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin kaikki, jotka löydätte.'
10Niin palvelijat lähtivät teille ja kokosivat kaikki, jotka löysivät, sekä pahoja että hyviä, ja hääjuhla täyttyi pöytävieraista.
11Mutta kun kuningas meni sisään katsomaan pöytävieraita, hän näki siellä miehen, joka ei ollut pukeutunut häävaatteisiin.
12Niin hän sanoi tälle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta tämä jäi sanattomaksi.
13Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä, ja ottakaa hänet ja heittäkää ulos pimeyteen. Siellä on itku ja hammasten kiristys.'
14Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."
15Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoista ansaan.
16He lähettivät hänen luokseen opetuslapsiaan herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totuudellinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.
17Sano siis meille, mitä arvelet: onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"
18Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi te kiusaatte minua, tekopyhät?
19Näyttäkää minulle veroraha." He ojensivat hänelle denarin.
20Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"
21He vastasivat hänelle: "Keisarin." Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on."
22Kun he kuulivat tämän, he ihmettelivät. Niin he jättivät hänet ja menivät pois.
23Sinä päivänä hänen luokseen tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
24sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsettomana, niin hänen veljensä menköön naimisiin hänen vaimonsa kanssa ja herättäköön siemenen veljelleen.'
25Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen meni naimisiin ja kuoli. Kun hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen.
26Samoin toinen ja kolmas – seitsemänteen asti.
27Viimeisenä kaikista kuoli vaimo.
28Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."
29Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
30Sillä ylösnousemuksessa ei oteta vaimoa eikä mennä miehelle, vaan he ovat kuin Jumalan enkelit taivaassa.
31Mutta mitä tulee kuolleiden ylösnousemukseen, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille sanoen:
32'Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei Jumala ole kuolleiden Jumala, vaan elävien."
33Ja kun kansanjoukot kuulivat sen, he hämmästyivät hänen opetuksestaan.
34Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat yhteen.
35Ja yksi heistä, lainoppinut, kysyi koetellakseen häntä ja sanoi:
36"Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.'
38Tämä on ensimmäinen ja suurin käsky.
39Toinen tämän vertainen on: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.'
40Näissä kahdessa käskyssä riippuu koko laki ja profeetat."
41Fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä:
42"Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He vastasivat hänelle: "Daavidin."
43Hän sanoi heille: "Miksi sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
44'Herra sanoi minun Herralleni: "Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä laitan sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi."'
45Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"
46Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan, eikä siitä päivästä lähtien yksikään rohjennut enää kysyä häneltä mitään.