Silloin saapui paikalle muutamia, jotka kertoivat hänelle niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa joukkoon.
2Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat kaikkia muita galilealaisia syntisemmät, koska ovat kärsineet tällaista?
3Eivät suinkaan, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.
4Tai ne kahdeksantoista, joiden päälle torni Siloassa kaatui tappaen heidät. Luuletteko, että nämä olivat kaikkia muita Jerusalemissa asuvia ihmisiä syyllisemmät?
5Eivät suinkaan, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."
6Ja hän puhui tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan. Hän tuli etsimään siitä hedelmää eikä löytänyt.
7Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuonna minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta enkä ole löytänyt. Hakkaa se pois. Miksi se vielä maata laihduttaa?'
8Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi, niin kauan kuin minä kaivan ja lannoitan maan sen ympäriltä.
9Jospa se tekee hedelmää, mutta ellei, hakkaa se ensi vuonna pois.'"
10Hän oli opettamassa eräässä synagogassa sapattina.
11Katso, siellä oli nainen, jossa oli ollut heikkouden henki kahdeksantoista vuotta, ja hän oli koukistunut ja täysin kykenemätön oikaisemaan itseään.
12Hänet nähdessään Jeesus kutsui hänet luokseen ja sanoi hänelle: "Nainen, sinä olet päässyt heikkoudestasi."
13Ja hän pani kätensä hänen päälleen, ja heti hän oikaisi itsensä suoraksi ja ylisti Jumalaa.
14Mutta synagogan esimies, joka närkästyi siitä, että Jeesus paransi sapattina, alkoi puhua ja sanoi kansalle: "Kuusi päivää on, joina sopii työtä tehdä. Tulkaa siis niinä päivinä parannettaviksi älkääkä sapatinpäivänä."
15Niin Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Te tekopyhät, eikö jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiaan seimestä ja vie juomaan?
16Eikö siis tätä, joka on Abrahamin tytär ja jota saatana on pitänyt sidottuna, katso, kahdeksantoista vuotta, olisi pitänyt päästää siitä siteestä sapatinpäivänä?"
17Hänen näin sanoessaan kaikki hänen vastustajansa häpesivät, ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä erinomaisista teoista, joita hän teki.
18Niin hän sanoi: "Minkä kaltainen on Jumalan valtakunta ja mihin minä sen vertaisin?
19Se on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi puutarhaansa. Se kasvoi ja siitä tuli suuri puu, ja taivaan linnut tekivät pesänsä sen oksille."
20Taas hän sanoi: "Mihin minä vertaisin Jumalan valtakunnan?
21Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani."
22Hän vaelsi kaupungeissa ja kylissä, opetti ja matkasi kohti Jerusalemia.
23Joku kysyi häneltä: "Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat?" Niin hän sanoi heille:
24"Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, yrittävät päästä sisälle eivätkä kykene.
25Sen jälkeen kun perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven, te alatte seistä ulkona ja kolkuttaa oveen sanoen: 'Herra, Herra, avaa meille!' Mutta hän vastaa ja sanoo teille: 'En tunne teitä, enkä tiedä mistä te olette.'
26Silloin te alatte sanoa: 'Me söimme ja joimme sinun edessäsi, ja meidän kaduillamme sinä opetit.'
27Mutta hän on lausuva: 'Minä sanon teille: en tunne teitä enkä tiedä, mistä te olette. Menkää pois minun luotani, kaikki te vääryyden tekijät!'
28Siellä on itku ja hammasten kiristys, kun näette Abrahamin, Iisakin, Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa, mutta itsenne ulos heitettyinä.
29Ja tulijoita saapuu idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä, ja aterioivat Jumalan valtakunnassa.
30Katso, on viimeisiä, jotka tulevat ensimmäisiksi, ja on ensimmäisiä, jotka tulevat viimeisiksi."
31Samana päivänä tuli hänen luokseen muutamia fariseuksia, ja he sanoivat hänelle: "Lähde ja mene pois täältä, sillä Herodes tahtoo tappaa sinut."
32Hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille ketulle: 'Katso, minä ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita tänään ja huomenna, ja kolmantena päivänä minä pääsen määräni päähän.'
33Kuitenkin minun pitää vaeltaa tänään ja huomenna ja seuraavana päivänä, sillä ei sovi että profeetta saa surmansa muualla kuin Jerusalemissa.
34Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun luoksesi lähetetyt! Kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.
35Katso, teidän huoneenne jätetään teille autioksi. Mutta totisesti minä sanon teille: te ette näe minua ennen kuin aika tulee, jolloin te sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä.'"