Mutta happamattoman leivän juhla, jota kutsutaan pääsiäiseksi, oli lähellä.
2Ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi, sillä he pelkäsivät kansaa.
3Niin saatana meni Juudakseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista.
4Tämä meni ja puhui ylipappien ja pyhäkön vartioston päälliköiden kanssa, miten kavaltaisi hänet heille.
5He ilahtuivat ja sitoutuivat antamaan hänelle rahaa.
6Niin hän myöntyi ja etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen hänet heille kansan huomaamatta.
7Niin tuli se happamattoman leivän päivä, jona pääsiäislammas piti uhrata.
8Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää valmistamaan meille pääsiäisateria syödäksemme."
9Mutta he kysyivät häneltä: "Mihin tahdot, että valmistamme sen?"
10Hän vastasi heille: "Katso, saapuessanne kaupunkiin teitä vastaan tulee mies kantaen vesiastiaa. Seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee,
11ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja sanoo sinulle: Missä on vierashuone, jossa söisin pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa?'
12Hän näyttää teille suuren, valmiiksi varustetun yläsalin. Valmistakaa sinne."
13He menivät ja havaitsivat niin olevan kuin hän oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäisaterian.
14Kun hetki tuli, asettui hän aterialle ja ne kaksitoista apostolia hänen kanssaan.
15Hän sanoi heille: "Minä olen hartaasti halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne, ennen kuin minä kärsin.
16Sillä minä sanon teille, etten minä enää syö siitä, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa."
17Niin hän otti maljan, kiitti ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.
18Sillä minä sanon teille: minä en tule enää juomaan viinipuun antia, ennen kuin Jumalan valtakunta tulee."
19Hän otti myös leivän, kiitti, mursi ja antoi heille sanoen: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää tämä minun muistokseni."
20Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän puolestanne vuodatetaan.
21Mutta katso, minun kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä.
22Ihmisen Poika tosin menee pois niin kuin määrätty on, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta hänet kavalletaan!"
23He alkoivat kysellä keskenään kuka heistä mahtoi olla se, joka oli tämän tekevä.
24Heidän välillään syntyi myös kiista siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi.
25Niin hän sanoi heille: "Kansojen kuninkaat niitä herroina hallitsevat, ja niiden valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi.
26Mutta älkää te niin, vaan suurin teidän keskellänne olkoon niin kuin nuorin ja johtaja niin kuin palvelija.
27Sillä kumpi on suurempi, se joka aterioi vai se joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Mutta minä olen teidän keskellänne niin kuin se, joka palvelee.
28Mutta te olette pysyneet minun kanssani minun kiusauksissani.
29Ja niin kuin minun Isäni on minulle säätänyt, niin minä säädän teille valtakunnan,
30jotta te saatte syödä ja juoda minun pöydässäni valtakunnassani ja istua valtaistuimilla tuomitsemassa Israelin kahtatoista heimoa."
31Herra sanoi myös: "Simon, Simon, katso, saatana on halunnut teitä valtaansa seuloakseen teitä niin kuin vehnää.
32Mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palaat, vahvista veljiäsi."
33Niin hän lausui hänelle: "Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään sekä vankilaan että kuolemaan."
34Mutta hän sanoi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ei laula tänään kukko ennen kuin sinä kolmesti kiellät tuntevasi minut."
35Ja hän sanoi heille: "Kun minä lähetin teidät ilman kukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään."
36Niin hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön viittansa ja ostakoon miekan.
37Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä on kirjoitettu: 'Ja hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon.' Sillä se, mikä minua koskee, on täyttymässä."
38Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa." Mutta hän vastasi heille: "Riittää."
39Hän meni ulos ja lähti tavan mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
40Tultuaan sinne hän sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."
41Sitten hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, laskeutui polvilleen ja rukoili
42sanoen: "Isä, jos sinä tahdot, ota minulta pois minulta tämä malja, mutta älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun."
43Niin hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä.
44Ja kun hän oli suuressa tuskassa hän rukoili yhä hartaammin, ja hänen hikensä oli kuin isot veripisarat, jotka putosivat maahan.
45Kun hän nousi rukoilemasta ja meni opetuslasten luo, hän tapasi heidät murheen tähden nukkumasta.
46Niin hän sanoi heille: "Miksi te nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."
47Katso, hänen vielä puhuessaan tuli joukko kansaa. Yksi niistä kahdestatoista, se, jonka nimi oli Juudas, kulki heidän edellään ja tuli Jeesuksen luo suutelemaan häntä.
48Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen Pojan?"
49Kun hänen ympärillään olevat näkivät, mitä oli tulossa, he sanoivat hänelle: "Herra, iskemmekö miekalla?"
50Ja yksi heistä iski ylipapin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan.
51Mutta Jeesus vastasi: "Sallikaa vielä tämäkin." Ja hän koski hänen korvaansa ja paransi hänet.
52Niin Jeesus sanoi ylipapeille ja pyhäkön vartioston päälliköille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet häntä vastaan: "Niin kuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet miekoin ja seipäin.
53Minä olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhäkössä, ettekä ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta."
54Niin he ottivat hänet kiinni ja kuljettivat pois ja veivät hänet ylipapin taloon. Mutta Pietari seurasi taaempana.
55Ja he sytyttivät tulen keskelle pihaa ja asettuivat yhdessä istumaan ja Pietari istuutui heidän joukkoonsa.
56Niin muuan palvelijatar näki hänen istuvan tulen äärellä ja katsoen häneen kiinteästi sanoi: "Tämäkin oli hänen kanssaan."
57Mutta hän kielsi hänet sanoen: "Nainen, en tunne häntä."
58Hetken päästä näki hänet toinen, eräs mies, ja sanoi: "Sinäkin olet heikäläisiä." Mutta Pietari sanoi: "Mies, en ole."
59Noin tunnin kuluttua vakuutti vielä muuan toinen mies sanoen: "Totisesti tämäkin oli hänen kanssaan, sillä hänkin on galilealainen."
60Mutta Pietari sanoi: "Mies, en ymmärrä mitä sanot." Ja samassa, hänen vielä puhuessaan, lauloi kukko.
61Niin Herra kääntyi ja katsoi Pietariin. Ja Pietari muisti Herran sanat, kuinka hän oli sanonut hänelle: "Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät."
62Ja Pietari meni ulos ja itki katkerasti.
63Miehet, jotka pitivät Jeesusta kiinni, pilkkasivat ja pieksivät häntä.
64Peitettyään hänen silmänsä he löivät häntä kasvoille ja kysyivät häneltä: "Profetoi, kuka se on, joka sinua löi!"
65Ja paljon muuta he pilkaten lausuivat hänelle.
66Päivän valjetessa kansan vanhimmat, sekä ylipapit että kirjanoppineet, kokoontuivat ja veivät hänet neuvostonsa eteen
67ja sanoivat: "Jos sinä olet Kristus, sano se meille." Hän vastasi heille: "Jos minä sanon teille, te ette usko,
68ja jos kysyn, ette vastaa minulle, ettekä päästä.
69Tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella."
70Silloin he kaikki sanoivat: "Sinä olet siis Jumalan Poika?" Hän vastasi heille: "Te sanotte: 'Minä olen.'"
71Niin he sanoivat: "Mitä me enää todistusta tarvitsemme? Sillä me olemme itse kuulleet sen hänen omasta suustaan."