Tapahtui jälkisapattina, että hän kulki viljapeltojen halki, ja hänen opetuslapsensa poimivat tähkiä, hiersivät niitä käsissään ja söivät.
2Silloin muutamat fariseuksista sanoivat heille: "Miksi teette, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?"
3Mutta Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun oli nälissään, hän ja ne, jotka olivat hänen kanssaan?
4Hän kun meni Jumalan huoneeseen ja otti näkyleivät ja söi – niitä, joita muiden ei ole lupa syödä kuin ainoastaan pappien – ja antoi myös niille, jotka olivat hänen kanssaan."
5Ja hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on myös sapatin herra."
6Toisena sapattina hän meni synagogaan ja opetti. Siellä oli mies, jonka oikea käsi oli surkastunut.
7Kirjanoppineet ja fariseukset tarkkailivat, parantaisiko hän sapattina, jotta voisivat löytää syytöksen häntä vastaan.
8Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi miehelle, jolla oli surkastunut käsi: "Nouse ja seiso keskelle." Niin hän nousi ja seisoi.
9Niin Jeesus sanoi heille: "Minä kysyn teiltä: kumpi on luvallista sapattina, tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa elämä vai tappaa se?"
10Katsellen ympärilleen heihin kaikkiin hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi." Hän teki niin, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi niin kuin toinenkin.
11Mutta he joutuivat suunniltaan ja puhuivat keskenään mitä tekisivät Jeesukselle.
12Niin tapahtui niinä päivinä, että hän lähti vuorelle rukoilemaan ja vietti koko yön rukoillen Jumalaa.
13Päivän tultua hän kutsui luokseen opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joita hän kutsui myös apostoleiksi:
14Simonin, jolle hän antoi myös nimen Pietari, ja Andreaan, hänen veljensä, Jaakobin ja Johanneksen, Filippuksen ja Bartolomeuksen,
15Matteuksen ja Tuomaan, Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Simonin, jota kutsuttiin Kiivailijaksi,
16Juudaksen, Jaakobin veljen, ja Juudas Iskariotin josta kuitenkin tuli kavaltaja.
17Hän astui alas heidän kanssaan ja seisahtui laakealle paikalle. Siellä oli joukko hänen opetuslapsiaan ja suuri kansanjoukko kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista sekä Tyroksen ja Sidonin rannikkoseudulta. He olivat tulleet kuulemaan häntä ja parantuakseen sairauksistaan.
18Myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, ja he tulivat terveiksi.
19Ja kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti voima, joka paransi kaikki.
20Hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Autuaita olette te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.
21Autuaita olette te, joiden nyt on nälkä, sillä teidät ravitaan! Autuaita olette te, jotka nyt itkette, sillä te tulette nauramaan!
22Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja kun he erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja hylkäävät nimenne niin kuin pahan – Ihmisen Pojan tähden.
23Riemuitkaa sinä päivänä ja hyppikää ilosta, sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa. Sillä niin tekivät heidän isänsä profeetoille.
24Mutta voi teitä, rikkaat, sillä te olette saaneet lohdutuksenne!
25Voi teitä, jotka olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te joudutte murehtimaan ja itkemään!
26Voi teitä, kun ihmiset puhuvat teistä hyvää, sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille!
27Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat.
28Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä parjaavat.
29Sille joka sinua lyö poskelle, tarjoa myös toinen, ja siltä, joka ottaa sinulta viitan, älä kiellä ihokastasikaan.
30Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka omaasi ottaa.
31Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää tekin samoin heille.
32Jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä kiitos teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
33Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mikä kiitos teille siitä tulee? Sillä syntisetkin tekevät samoin.
34Jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mikä kiitos teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.
35Vaan rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää ja lainatkaa toivomatta mitään takaisin, niin teidän palkkanne on suuri ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.
36Olkaa siis armahtavaisia niin kuin myös teidän Isännekin on armahtavainen.
37Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää langettako tuomiota, niin ei teillekään tuomiota langeteta. Antakaa anteeksi, niin teillekin annetaan anteeksi.
38Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, ravistettu ja kukkurainen annetaan teidän helmaanne. Sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."
39Hän puhui heille myös vertauksen: "Ei kai sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat putoa kuoppaan?
40Opetuslapsi ei ole opettajaansa parempi, mutta täysin oppineena jokainen on niin kuin opettajansa.
41Mutta kuinka näet roskan, joka on veljesi silmässä, etkä huomaa hirttä, joka on omassa silmässäsi?
42Tai kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veli, annas kun minä otan pois roskan joka on silmässäsi', etkä itse näe hirttä omassa silmässäsi? Sinä tekopyhä, heitä ensin pois hirsi omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet selvästi ottaa pois roskan, joka on veljesi silmässä.
43Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän.
44Jokainen puu tunnetaan siis omasta hedelmästään, sillä ei orjantappuroista koota viikunoita eikä orjanruusupensaasta korjata viinirypäleitä.
45Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvästä aarrekammiosta esiin hyvää, ja paha ihminen tuo sydämensä pahasta aarrekammiosta esiin pahaa, sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.
46Miksi kutsutte minua nimellä, 'Herra, Herra', ettekä tee mitä minä sanon?
47Jokainen, joka tulee minun luokseni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan – minä osoitan teille kenen kaltainen hän on.
48Hän on miehen kaltainen, joka taloa rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle. Kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä taloa vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli kalliolle perustettu.
49Mutta joka kuulee eikä tee, hän on miehen kaltainen, joka perustusta tekemättä rakensi talon maan päälle. Virta syöksähti sitä vastaan ja heti se sortui, ja sen talon kukistuminen oli suuri."