Kerskaaminen ei tosin ole minulle hyödyksi, mutta minä siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin.
2Tunnen miehen, joka on Kristuksessa, miehen, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen – joko ruumiissa, en tiedä, tai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala tietää.
3Ja minä tiedän, että tämä mies – joko ruumiissa tai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala tietää –
4temmattiin paratiisiin, ja hän kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua.
5Tällaisesta minä kerskailen, mutta itsestäni en kersku, paitsi heikkoudestani.
6Sillä jos tahtoisinkin kerskata, en olisi mieletön; puhuisin näet totta. Mutta minä hillitsen itseni, ettei kukaan ajattelisi minusta enempää kuin mitä näkee minun olevan tai mitä minusta kuulee.
7Ja etten ylenpalttisten ilmestysten vuoksi ylpeilisi, minulle on annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi.
8Tämän takia olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta.
9Ja hän sanoi minulle: "Minun armoni riittää sinulle, sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa." Siksi minä kerskaan mieluummin heikkoudestani, jotta Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.
10Sen tähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin – Kristuksen tähden. Sillä kun olen heikko, silloin minä olen voimakas.
11Tämä kerskaaminen on tehnyt minusta mielettömän; te olette minut siihen pakottaneet. Minun olisi näet pitänyt saada suositusta teiltä, sillä en ole ollut millään tavalla noita ylen korkeita apostoleja huonompi, vaikken olekaan mitään.
12Onhan apostolin tunnusteot tehty teidän keskellänne kaikessa kestävyydessä tunnusmerkkeinä ja ihmeinä ja voimatekoina.
13Sillä missä suhteessa te olette jääneet muita seurakuntia vähemmälle, paitsi etten minä itse ole rasittanut teitä? Antakaa minulle anteeksi tämä vääryys!
14Katso, olen valmis tulemaan kolmannen kerran teidän luoksenne, enkä ole oleva teille rasitukseksi. Sillä minä en etsi teidän omaanne, vaan teitä. Eiväthän lapset ole velvolliset kokoamaan omaisuutta vanhemmilleen, vaan vanhemmat lapsilleen.
15Mutta kovin mielelläni olen maksava kulut ja uhraava itseni teidän sielujenne hyväksi. Jos rakastan teitä vielä enemmän, olenko minä vähemmän rakastettu?
16Mutta olkoon; en minä ole teitä rasittanut. Mutta entä jos olen viekas ja olen teidät kavaluudella kietonut pauloihini.
17Olenko minä kenenkään niiden kautta, jotka olen lähettänyt teidän luoksenne, koettanut hyötyä teistä?
18Kehotin Titusta ja lähetin veljen hänen kanssaan. Ei kai Titus ole pyrkinyt teistä hyötymään? Emmekö ole vaeltaneet samassa hengessä? Emmekö samoja jälkiä?
19Luuletteko jälleen, että me puolustaudumme teidän edessänne? Puhumme Jumalan edessä Kristuksessa, mutta kaiken teille rakentumiseksi, rakkaani.
20Sillä minä pelkään, etten tullessani tapaa teitä sellaisina kuin tahdon ja että te tapaatte minut sellaisena kuin ette tahdo: että on riitaa, mustasukkaisuuksia, vihanpurkauksia, juonia, panetteluja, juoruja, pöyhkeilyä, epäjärjestystä,
21niin että kun taas tulen, Jumalani nöyryyttää minua teidän edessänne ja että joudun murehtimaan monien takia, jotka aiemmin ovat syntiä tehneet eivätkä ole katuneet sitä saastaisuutta ja haureutta ja häpeämättömyyttä, jota ovat harjoittaneet.