Sen jälkeen ammonilaisten kuningas kuoli, ja hänen poikansa Hanun tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
2Niin Daavid sanoi: "Minä osoitan laupeutta Hanunille, Nahasin pojalle, niin kuin hänen isänsä osoitti laupeutta minulle." Ja Daavid lähetti palvelijoitaan lohduttamaan häntä hänen isänsä kuoleman johdosta. Kun Daavidin palvelijat tulivat ammonilaisten maahan,
3sanoivat ammonilaisten päämiehet herralleen Hanunille: "Luuletko sinä, että Daavid tahtoo kunnioittaa sinun isääsi, kun hän lähettää lohduttajia sinun luoksesi? Varmasti on Daavid lähettänyt palvelijansa sinun luoksesi tutkimaan kaupunkia ja vakoilemaan ja hävittämään sitä."
4Niin Hanun otatti kiinni Daavidin palvelijat, ajatti toisen puolen heidän partaansa ja leikkautti toisen puolen heidän vaatteistaan, peräpuolia myöten, ja päästi heidät sitten menemään.
5Ja kun se ilmoitettiin Daavidille, lähetti hän sanan heitä vastaan, sillä miehiä oli pahasti häväisty. Ja kuningas käski sanoa: "Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja tulkaa sitten takaisin."
6Kun ammonilaiset näkivät joutuneensa Daavidin vihoihin, lähettivät ammonilaiset lähettiläitä ja palkkasivat Bet-Rehobin ja Soban aramilaisia, kaksikymmentätuhatta jalkamiestä, ja Maakan kuninkaalta tuhat miestä ja Tobin miehiä kaksitoistatuhatta.
7Kun Daavid sen kuuli, lähetti hän Joabin ja koko sotajoukon, kaikki urhot.
8Niin ammonilaiset lähtivät ja asettuivat sotarintaan portin oven edustalle, mutta Soban ja Rehobin aramilaiset ja Tobin ja Maakan miehet olivat eri joukkona kedolla.
9Kun Joab näki, että häntä uhkasi hyökkäys edestä ja takaa, valitsi hän miehiä kaikista Israelin valiomiehistä ja asettui sotarintaan aramilaisia vastaan.
10Mutta muun väen hän antoi veljensä Abisain johtoon, ja tämä asettui sotarintaan ammonilaisia vastaan.
11Ja hän sanoi: "Jos aramilaiset tulevat minulle ylivoimaisiksi, niin tule sinä minun avukseni; jos taas ammonilaiset tulevat sinulle ylivoimaisiksi, niin minä tulen sinua auttamaan.
12Ole luja, ja pysykäämme lujina kansamme puolesta ja meidän Jumalamme kaupunkien puolesta. Tehköön sitten Herra, minkä hyväksi näkee."
13Sitten Joab ja väki, joka oli hänen kanssaan, ryhtyi taisteluun aramilaisia vastaan, ja nämä pakenivat häntä.
14Ja kun ammonilaiset näkivät aramilaisten pakenevan, pakenivat hekin Abisaita ja menivät kaupunkiin. Sitten Joab palasi ahdistamasta ammonilaisia ja tuli Jerusalemiin.
15Kun aramilaiset näkivät, että Israel oli voittanut heidät, kokoontuivat he kaikki,
16ja Hadareser lähetti nostattamaan niitä aramilaisia, jotka asuivat tuolla puolella Eufrat-virran; ja he tulivat Helamiin, ja Sobak, Hadareserin sotapäällikkö, johti heitä.
17Kun se ilmoitettiin Daavidille, kokosi hän kaiken Israelin ja meni Jordanin yli ja tuli Helamiin; ja aramilaiset asettuivat sotarintaan Daavidia vastaan ja taistelivat hänen kanssaan.
18Mutta aramilaiset pakenivat Israelia, ja Daavid tappoi aramilaisilta seitsemänsataa vaunuhevosta ja neljäkymmentätuhatta ratsumiestä, ja heidän sotapäällikkönsä Sobakin hän siellä löi kuoliaaksi.
19Kun kaikki Hadareserin alaiset kuninkaat näkivät, että Israel oli voittanut heidät, tekivät he Israelin kanssa rauhan ja palvelivat heitä. Sitten aramilaiset eivät enää uskaltaneet auttaa ammonilaisia.