Mutta Josafat, Juudan kuningas, palasi onnellisesti takaisin kotiinsa Jerusalemiin.
2Silloin Jehu, Hananin poika, näkijä, meni kuningas Josafatia vastaan ja sanoi hänelle: "Oliko sinun autettava jumalatonta, ja rakastatko sinä niitä, jotka vihaavat Herraa? Siksi on sinun päälläsi Herran viha.
3Kuitenkin on sinussa löydetty myös hyvää, sillä sinä olet hävittänyt aserat maasta ja kiinnittänyt sydämesi Jumalan etsimiseen."
4Niin Josafat jäi Jerusalemiin. Sitten hän meni jälleen kansan keskeen, Beersebasta lähtien aina Efraimin vuoristoon saakka, ja palautti heidät takaisin Herran, heidän isiensä Jumalan, luokse.
5Ja hän asetti tuomareita maahan, kaikkiin Juudan varustettuihin kaupunkeihin, kaupunki kaupungilta.
6Ja hän sanoi tuomareille: "Katsokaa, mitä teette, sillä te ette ole tekemässä ihmisten tuomioita, vaan Herran tuomioita, ja hän on teidän kanssanne, kun te tuomitsette.
7Hallitkoon siis teitä Herran pelko ja toimikaa sen mukaisesti, sillä Herran, meidän Jumalamme, luona ei ole vääryyttä eikä puolueellisuutta, eikä lahjusten ottamista."
8Myös Jerusalemiin Josafat asetti leeviläisiä, pappeja ja Israelin perhekunta-päämiehiä jakamaan Herran oikeutta ja ratkaisemaan riita-asioita. Ja he palasivat Jerusalemiin.
9Ja hän käski heitä sanoen: "Tehkää Herraa peläten, uskollisesti ja ehyellä sydämellä näin:
10Jokaisessa riita-asiassa, minkä veljenne, jotka asuvat kaupungeissaan, tuovat teidän eteenne, koskipa se murhaa tai lakia, käskyä, säädöksiä tai oikeuksia, varoittakaa heitä, etteivät saattaisi itseään syyllisiksi Herran edessä ja ettei viha kohtaisi teitä ja teidän veljiänne. Näin tehkää, ettette tulisi syynalaisiksi.
11Ja katso, ylimmäinen pappi Amarja olkoon teillä esimiehenä kaikissa Herran asioissa ja Sebadja, Ismaelin poika, Juudan heimoruhtinas, kaikissa kuninkaan asioissa, ja olkoot leeviläiset teillä virkamiehinä. Olkaa lujat ja ryhtykää työhön; ja Herra olkoon sen kanssa, joka hyvä on."