He tulivat järven toiselle puolelle gadaralaisten alueelle.
2Kun hän astui veneestä, tuli häntä heti vastaan haudoista mies, jossa oli saastainen henki.
3Hän asui hautaluolissa, eikä kukaan voinut sitoa häntä kahleillakaan.
4Sillä hänet oli monesti sidottu ketjuin ja kahlein, mutta hän oli särkenyt kahleet ja katkonut ketjut, eikä kukaan kyennyt häntä taltuttamaan.
5Ja hän oli aina yöt ja päivät vuorilla ja hautaluolissa huutaen ja runnellen itseään kivillä.
6Nähtyään Jeesuksen kaukaa hän juoksi ja kumartui maahan hänen eteensä
7ja huutaen kovalla äänellä sanoi: "Mitä tekemistä minulla on sinun kanssasi, Jeesus, Jumalan, Korkeimman Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, älä piinaa minua."
8Sillä hän sanoi sille: "Sinä saastainen henki, lähde ulos miehestä."
9Ja hän kysyi siltä: "Mikä on nimesi?" Niin se vastasi sanoen: "Minun nimeni on Legioona, sillä meitä on monta."
10Ja se pyysi hartaasti, ettei hän lähettäisi niitä pois alueelta.
11Siellä oli lähellä vuorta suuri sikalauma laitumella.
12Ja kaikki riivaajat pyysivät häntä sanoen: "Lähetä meidät sikoihin mennäksemme niihin."
13Jeesus antoi heti niille luvan. Niin saastaiset henget lähtivät ulos ja menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkänteeltä järveen – niitä oli noin kaksituhatta – ja ne hukkuivat veteen.
14Mutta sikojen paimenet pakenivat ja kertoivat tapahtumasta kaupungissa ja maataloissa. Niin tultiin katsomaan, mitä oli tapahtunut.
15Ja he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät riivatun, jossa Legioona oli ollut, istumassa ja puettuna ja täydessä ymmärryksessä, ja he pelästyivät.
16Silminnäkijät kertoivat heille, mitä oli tapahtunut riivatulle ja kuinka sikojen oli käynyt.
17Niin he alkoivat pyytää häntä poistumaan heidän alueeltaan.
18Hänen astuessaan veneeseen se riivattuna ollut pyysi häneltä saada olla hänen kanssaan.
19Mutta Jeesus ei sallinut hänen lähteä mukaansa, vaan sanoi hänelle: "Mene kotiisi omiesi luo ja kerro heille, mitä kaikkea Herra on tehnyt sinulle ja kuinka hän on armahtanut sinua."
20Niin hän meni ja alkoi julistaa Dekapoliissa, kuinka suuria Jeesus oli hänelle tehnyt. Ja kaikki ihmettelivät.
21Kun Jeesus oli veneellä kulkenut jälleen toiselle puolelle, hänen luokseen kokoontui suuri kansanjoukko, ja hän oli järven rannalla.
22Ja katso, muuan synagogan esimies nimeltä Jairus tuli ja heittäytyi hänet nähdessään hänen jalkojensa juureen
23ja pyysi häntä hartaasti sanoen: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan. Tule ja pane kätesi hänen päälleen, jotta hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon."
24Niin hän meni hänen kanssaan, ja suuri kansanjoukko seurasi häntä, ja he tunkeilivat hänen ympärillään.
25Ja eräs nainen, joka oli kärsinyt verenvuodosta kaksitoista vuotta.
26Hän oli paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa hyötymättä mitään, vaan pikemminkin tullen huonommaksi.
27Kuultuaan Jeesuksesta hän tuli kansan seassa takaapäin ja kosketti hänen viittaansa.
28Sillä hän sanoi: "Jos vain kosketan hänen vaatteitaan, tulen terveeksi."
29Ja heti hänen verensä lähde kuivui ja hän tunsi ruumiissaan, että oli parantunut vaivastaan.
30Kun Jeesus heti itsessään tunsi, että hänestä oli lähtenyt voimaa, hän kääntyi kansanjoukossa ja sanoi: "Kuka kosketti minun vaatteitani?"
31Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Sinä näet kansanjoukon tunkeilevan ympärilläsi ja kysyt: 'Kuka kosketti minua?'"
32Mutta hän katseli ympärilleen nähdäkseen hänet, joka oli tämän tehnyt.
33Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut, ja tuli ja heittäytyi hänen eteensä ja kertoi hänelle koko totuuden.
34Mutta hän sanoi hänelle: "Tyttäreni, sinun uskosi on sinut pelastanut. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."
35Hänen vielä puhuessaan tultiin synagogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi on kuollut. Miksi enää vaivaat opettajaa?"
36Mutta heti, kun Jeesus kuuli sanoman, hän sanoi synagogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan!"
37Ja hän ei sallinut kenenkään muun tulla mukanaan paitsi Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.
38Ja hän saapui synagogan esimiehen taloon ja näki hälinää, itkeviä ja äänekkäästi valittavia ihmisiä.
39Päästyään sisään hän sanoi heille: "Miksi meluatte ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu."
40Niin he nauroivat hänelle. Mutta hän ajoi kaikki ulos ja otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni sisälle sinne, missä lapsi makasi.
41Hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuumi!" Se on käännettynä: "Tyttö, minä sanon sinulle: herää!"
42Heti tyttö nousi ja käveli. Hän oli näet kaksitoistavuotias. Ja he hämmästyivät hyvin suuresti.
43Mutta hän kielsi heitä ankarasti kenellekään tätä kertomasta ja käski antaa hänelle syötävää.