Tapahtui eräänä niistä päivistä, kun hän opetti kansaa pyhäkössä ja julisti ilosanomaa, että papit ja kirjanoppineet astuivat vanhinten kanssa esiin
2ja puhuivat hänelle: "Sano meille, millä vallalla sinä näitä teet tai kuka on se, joka on antanut sinulle tämän vallan?"
3Hän vastasi ja sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Sanokaa minulle,
4oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä lähtöisin?"
5Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi ette uskoneet häntä?'
6Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin kaikki kansa kivittää meidät, sillä se on varma, että Johannes oli profeetta."
7He vastasivat, etteivät tienneet, mistä.
8Niin Jeesus sanoi heille: "Minäkään en sano teille, millä vallalla minä näitä teen."
9Hän alkoi kertoa kansalle tätä vertausta: "Eräs mies istutti viinitarhan ja vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti pois pitkäksi aikaa.
10Ja ajan tullen hän lähetti palvelijan viinitarhurien luo, että he antaisivat tälle viinitarhan hedelmiä. Mutta viinitarhurit pieksivät hänet ja lähettivät tyhjin käsin pois.
11Hän lähetti vielä toisen palvelijan, mutta hänetkin he pieksivät ja häpäisivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.
12Hän lähetti vielä kolmannen, mutta tämänkin he haavoittivat ja heittivät ulos.
13Niin viinitarhan herra sanoi: 'Mitä minä teen? Minä lähetän rakkaan poikani. Hänet nähdessään he varmaan kavahtavat.'
14Mutta kun viinitarhurit näkivät hänet, he neuvottelivat keskenään sanoen: 'Tämä on perillinen. Tulkaa, tappakaamme hänet, jotta perintö tulisi meille.'
15Ja he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat. "Mitä viinitarhan herra siis tekee heille?
16Hän tulee ja tuhoaa nämä viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille." Niin he sen kuullessaan sanoivat: "Eihän toki!"
17Mutta katsahtaen heihin hän sanoi: "Mitä siis on tämä kirjoitus: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi'?
18Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."
19Ylipapit ja kirjanoppineet tahtoivat sillä hetkellä käydä häneen käsiksi, mutta he pelkäsivät. He näet ymmärsivät, että hän oli puhunut sen vertauksen heistä.
20He vartioivat häntä ja lähettivät hurskaiksi tekeytyviä urkkijoita saadakseen hänet kiinni jostain sanasta, niin että voisivat antaa hänet esivallalle ja maaherran käsiin.
21He kysyivät häneltä: "Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein etkä katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa.
22Onko meidän lupa antaa keisarille veroa vai ei?"
23Mutta hän havaitsi heidän kavaluutensa ja vastasi heille: "Miksi kiusaatte minua?"
24Näyttäkää minulle denari. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on?" He vastasivat ja sanoivat: "Keisarin."
25Niin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarin oma keisarille ja Jumalan oma Jumalalle."
26Eivätkä he kyenneet saamaan häntä puheesta kiinni kansan edessä, ja ihmetellen hänen vastaustaan he vaikenivat.
27Niin astui esiin muutamia saddukeuksia, jotka väittävät, ettei ole ylösnousemusta, ja he kysyivät häneltä
28sanoen: "Opettaja, Mooses on kirjoittanut meille: 'Jos keneltä kuolee veli, jolla on vaimo, ja hän kuolee lapsettomana, niin hänen veljensä ottakoon vaimon ja herättäköön siemenen veljelleen.'
29Nyt oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsettomana.
30Niin toinen otti sen vaimon ja hän kuoli lapsettomana.
31Sitten kolmas otti hänet ja samoin myös kaikki seitsemän. He kuolivat eivätkä jättäneet lapsia.
32Viimeisenä kaikista vaimokin kuoli.
33Kenelle heistä hän siis joutuu ylösnousemuksessa vaimoksi, sillä niillä seitsemällä hän oli vaimona?"
34Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Tämän maailmanajan lapset menevät naimisiin ja naitetaan.
35Mutta ne, jotka on katsottu arvollisiksi pääsemään tulevaan maailmanaikaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät mene naimisiin eivätkä naita.
36Eiväthän he enää voi kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia ja ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia.
37Mutta että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Abrahamin Jumalaksi, Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi.
38Mutta hän ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien, sillä hänelle kaikki elävät."
39Niin muutamat kirjanoppineista vastasivat ja sanoivat: "Opettaja, oikein sinä sanoit."
40Eivätkä he enää rohjenneet kysyä häneltä mitään.
41Mutta hän sanoi heille: "Kuinka he sanovat, että Kristus on Daavidin poika?
42Sanoohan Daavid itse psalmien kirjassa: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,
43kunnes minä laitan sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.'
44Daavid kutsuu häntä siis Herraksi. Kuinka hän sitten on hänen poikansa?"
45Kaiken kansan kuullen hän sanoi opetuslapsilleen:
46"Kavahtakaa kirjanoppineita, jotka tahtovat käyskennellä pitkissä viitoissa ja rakastavat tervehtimisiä toreilla ja etummaisia istuimia synagogissa ja ensimmäisiä sijoja kutsuilla,
47noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi rukoilevat pitkään. He saavat sitä kovemman tuomion."