Kun olimme eronneet heistä ja lähteneet vesille, tulimme suoraan kuljettuamme Kosiin, seuraavana päivänä Rodokseen ja sieltä Pataraan.
2Siellä tapasimme Foinikiaan menevän laivan, nousimme siihen ja lähdimme purjehtimaan.
3Saatuamme Kyproksen näkyviimme ja jätettyämme sen vasemmalle, purjehdimme Syyriaan ja laskimme maihin Tyroksessa, sillä siellä oli laivan määrä purkaa lasti.
4Tavattuamme opetuslapset me viivyimme siellä seitsemän päivää. Hengen vaikutuksesta he kehottivat Paavalia olemaan menemättä ylös Jerusalemiin.
5Mutta vietettyämme loppuun ne päivät, me lähdimme matkaan ja kaikki saattoivat meitä vaimoineen ja lapsineen kaupungin ulkopuolelle saakka. Rannalla me laskeuduimme polvillemme ja rukoilimme.
6Jätettyämme toisillemme hyvästit astuimme laivaan, ja he palasivat koteihinsa.
7Me päätimme purjehduksen saavuttuamme Tyroksesta Ptolemaikseen, ja me tervehdimme veljiä ja viivyimme päivän heidän luonaan.
8Seuraavana päivänä Paavalin seurue lähti liikkeelle ja saapui Kesareaan. Tultuamme evankelista Filippuksen, yhden seitsemästä, kotiin, me jäimme hänen luokseen.
9Hänellä oli neljä profetoivaa tytärtä, neitsyttä.
10Kun me viivyimme useita päiviä, tuli alas Juudeasta eräs profeetta nimeltä Agabus.
11Tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanoiden käsiin.'"
12Tämän kuultuamme pyysimme sekä me että paikkakuntalaiset, ettei hän menisi Jerusalemiin.
13Mutta Paavali vastasi: "Mitä te teette, kun itkette ja särjette minun sydäntäni! Sillä minä olen valmis, en ainoastaan sidottavaksi, vaan myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."
14Kun hän ei taipunut, me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto."
15Niiden päivien jälkeen me varustauduimme matkaan ja menimme ylös Jerusalemiin.
16Meidän kanssamme lähti myös opetuslapsia Kesareasta ja he veivät meidät erään vanhan opetuslapsen, kyproslaisen Mnasonin luo, majoittuaksemme hänen luonaan.
17Saavuttuamme Jerusalemiin veljet ottivat meidät iloiten vastaan.
18Seuraavana päivänä Paavali meni meidän kanssamme Jaakobin luo, ja kaikki vanhimmat tulivat koolle.
19Tervehdittyään heitä hän kertoi juurta jaksain, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanoiden keskellä.
20Sen kuultuaan he ylistivät Herraa ja sanoivat Paavalille: "Sinä näet, veli, kuinka monia tuhansia juutalaisia on tullut uskoon ja he kaikki ovat lainkiivailijoita.
21Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikille pakanoiden seassa asuville juutalaisille luopumista Mooseksesta, sanoen, ettei heidän tule ympärileikata lapsiaan eikä noudattaa perinteitä.
22Miten siis on? Varmaankin on suuri joukko kokoontuva, sillä he saavat kuulla sinun tulleen.
23Tee siis tämä, minkä me sinulle sanomme. Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä.
24Ota heidät luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssaan ja maksa kulut heidän puolestaan, jotta he saisivat ajattaa tukkansa. Niin kaikki saavat tietää, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinä itsekin vaellat lakia seuraten.
25Mutta uskoon tulleista pakanoista me olemme päättäneet ja kirjoittaneet, ettei heidän tarvitse noudattaa mitään tällaista, paitsi että heidän tulee karttaa epäjumalille uhrattua ja verta, sekä tukehtumalla kuollutta ja haureutta."
26Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, hän meni pyhäkköön ilmoittaen puhdistumispäivien päättymisen – kunnes heidän kunkin puolesta oli tuotu uhri.
27Mutta kun ne seitsemän päivää olivat päättymässä, näkivät Aasiasta tulleet juutalaiset hänet pyhäkössä, kiihottivat kaiken kansan ja kävivät häneen käsiksi
28ja huusivat: "Miehet, israelilaiset, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä meidän kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan, onpa tuonut kreikkalaisiakin pyhäkköön ja saastuttanut tämän pyhän paikan."
29Sillä he olivat nähneet efesolaisen Trofimuksen kaupungilla hänen kanssaan ja luulivat Paavalin tuoneen hänet pyhäkköön.
30Ja koko kaupunki joutui liikkeelle ja kansaa juoksi kokoon. He ottivat Paavalin kiinni ja raahasivat hänet ulos pyhäköstä, ja heti portit suljettiin.
31Mutta kun he tahtoivat tappaa hänet, tuli sotaväenosaston komentajalle tieto, että koko Jerusalem oli kuohuksissa.
32Tämä otti heti mukaansa sotilaita ja sadanpäämiehiä ja riensi alas heidän luokseen. Nähtyään komentajan ja sotilaat, he lakkasivat lyömästä Paavalia.
33Silloin komentaja astui esiin, otti hänet kiinni ja käski sitoa hänet kaksilla kahleilla ja kysyi, kuka hän oli ja mitä hän oli tehnyt.
34Mutta kansanjoukossa huusivat toiset sitä, toiset tätä. Kun hän ei melun takia saanut varmaa tietoa, käski hän kuljettaa hänet kasarmiin.
35Paavalin tultua portaille tapahtui niin, että sotilaat kantoivat häntä kansan väkivallan vuoksi,
36Sillä suuri väkijoukko seurasi perässä huutaen: "Vie pois hänet!"
37Kun Paavalia oltiin viemässä sisälle kasarmiin, hän sanoi komentajalle: "Onko minun lupa sanoa sinulle jotain?" Niin tämä sanoi: "Osaatko sinä kreikkaa?
38Etkö siis olekaan se egyptiläinen, joka ennen näitä päiviä teki kapinan ja vei erämaahan ne neljätuhatta murhamiestä?"
39Niin Paavali sanoi: "Minä olen juutalainen mies, Tarson, kuuluisan Kilikian kaupungin kansalainen. Pyydän sinua, salli minun puhua kansalle."
40Kun hän salli, niin Paavali portailla seisoen viittasi kädellään kansalle, ja kun oli syntynyt syvä hiljaisuus, hän puhui heille heprean kielellä sanoen: