Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, jotka eivät vaella lihan, vaan Hengen mukaan.
2Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut minut synnin ja kuoleman laista.
3Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan takia heikko, sen Jumala teki: Hän lähetti oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa, ja synnin tähden tuomitsi synnin lihassa,
4jotta lain vaatimus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.
5Sillä ne, jotka elävät lihan mukaan, ovat suuntautuneet siihen, mikä on lihan, mutta ne, jotka elävät Hengen mukaan, siihen, mikä on Hengen.
6Sillä lihan mielentila on kuolema, mutta Hengen mielentila on elämä ja rauha,
7sen tähden, että lihan mieli on vihollisuutta Jumalaa vastaan, koska se ei alistu Jumalan lain alaiseksi, eikä se voikaan.
8Jotka lihassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otollisia.
9Mutta te ette ole lihassa, vaan Hengessä, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta jos kenellä ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
10Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
11Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen, on antava elämää myös teidän kuolevaisiin ruumiisiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.
12Niin me siis, veljet, emme ole velassa lihalle, lihan mukaan elääksemme.
13Jos te näet lihan mukaan elätte, teidän on kuoltava, mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.
14Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan poikia.
15Te ette näet ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet poikuuden hengen, jossa me huudamme: "Abba, Isä!"
16Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä – Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä – jos kerran, niin kuin onkin, yhdessä kärsimme, jotta myös yhdessä kirkastuisimme.
18Olen varma, etteivät tämän nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen tulevan kirkkauden rinnalla, joka on ilmestyvä meihin.
19Sillä luomakunta odottaa hartaasti ikävöiden Jumalan poikien ilmestymistä.
20Luomakunta on näet alistettu katoavaisuuteen – ei vapaaehtoisesti, vaan alistajan toimesta – toivon varaan,
21koska itse luomakuntakin tulee vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
22Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja kärsii synnytystuskia tähän asti,
23eikä ainoastaan se, vaan myös me itse, joilla on Hengen esikoislahja, mekin itse huokaamme sisimmässämme odottaen lapseksiottoa, meidän ruumiimme lunastusta.
24Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee toteutuneen, ei ole toivo. Sillä miksi kukaan toivoo sitä, minkä näkee?
25Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme kärsivällisesti.
26Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän on rukoiltava niin kuin tulee rukoilla, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomin huokauksin.
27Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä hän rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien puolesta.
28Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen tarkoituksensa mukaan ovat kutsutut.
29Sillä ne, jotka hän on ennalta tuntenut, hän on myös ennalta määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, jotta hän olisi esikoinen monien veljien joukossa.
30Mutta jotka hän on ennalta määrännyt, ne hän on myös kutsunut, ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut. Mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.
31Mitä siis tähän sanomme? Jos Jumala on puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi meidän kaikkien edestä, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssaan?
33Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
34Kuka on se, joka tuomitsee? Kristus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin. Hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän puolestamme.
35Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Tuska, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36Niin kuin on kirjoitettu: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina."
37Mutta näissä kaikissa me saamme täydellisen voiton hänen kauttaan, joka on meitä rakastanut.
38Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, eivät voimat, eivät nykyiset, eivät tulevat,
39ei korkeus, ei syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.