Mutta usko on varmuus siitä, mitä toivotaan, ja todiste siitä, mikä ei näy.
2Sillä sen kautta esi-isät saivat todistuksen.
3Uskon kautta me ymmärrämme, että maailmat on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyvästä.
4Uskon kautta Abel toi Jumalalle uhrin, joka oli parempi kuin Kainin; sen kautta hänestä annettiin todistus, että hän oli vanhurskas, kun Jumala todisti hänen lahjoistaan, ja sen kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.
5Uskon kautta otettiin Henok pois, ettei hän näkisi kuolemaa, eikä häntä enää löydetty, koska Jumala oli ottanut hänet pois. Sillä ennen kuin hänet otettiin pois, hänestä oli annettu todistus, että hän oli miellyttänyt Jumalaa.
6Mutta ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen, sillä Jumalan luo tulevan täytyy uskoa, että hän on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
7Uskon kautta Nooa, saatuaan Jumalalta ilmoituksen asioista, joita ei vielä nähty, rakensi Jumalaa peläten arkin perheensä pelastukseksi; sen kautta hän tuomitsi maailman ja tuli sen vanhurskauden perilliseksi, joka on uskosta.
8Uskon kautta Abraham oli kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen paikkaan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli menossa.
9Uskon kautta hän asettui muukalaisena asumaan lupauksen maahan niin kuin vieraalle maalle ja asui teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen kanssaperillisiä.
10Sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.
11Uskon kautta sai myös Saara itse voiman suvun perustamiseen ja synnytti yli-ikäisenä, koska hän piti lupauksen antajaa uskollisena.
12Siksi yhdestä ainoasta – ja vieläpä kuolettuneesta – syntyi jälkeläisiä, yhtä lukuisasti kuin taivaan tähdet ja kuin meren rannalla oleva hiekka, jota ei voi laskea.
13Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja uskoneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.
14Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata.
15Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä, josta olivat lähteneet, heillä olisi ollut tilaisuus palata.
16Mutta nyt he tavoittelevat parempaa, se on taivaallista. Sen tähden Jumala ei heitä häpeä, kun häntä kutsutaan heidän Jumalakseen, sillä hän on valmistanut heille kaupungin.
17Uskossa Abraham koetukselle pantuna uhrasi Iisakin. Niin hän, joka oli vastaanottanut lupaukset, uhrasi ainokaisensa,
18hän, jolle oli sanottu: "Iisakissa sinulle kutsutaan siemen."
19Hän ajatteli, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään, ja sen takia hän saikin hänet vertauskuvana takaisin.
20Uskon kautta Iisak antoi Jaakobille ja Esaulle siunauksen, joka koski tulevaa.
21Uskon kautta Jaakob kuoleman lähetessä siunasi molemmat Joosefin pojat ja kumartui sauvanpäänsä varaan.
22Uskon kautta Joosef loppunsa lähetessä muistutti Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistaan.
23Uskon kautta pitivät Mooseksen vanhemmat häntä hänen synnyttyään kätkössä kolme kuukautta, koska he näkivät, että lapsi oli ihana, eivätkä he pelänneet kuninkaan käskyä.
24Uskon kautta Mooses mieheksi vartuttuaan kieltäytyi omistamasta faraon tyttären pojan nimeä.
25Hän valitsi mieluummin kärsiä yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin nauttia synnin hetkellisestä nautinnosta,
26katsoen Kristuksen pilkan suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet, sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.
27Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa, sillä hän kesti, koska hän ikään kuin näki hänet, joka on näkymätön.
28Uskon kautta hän pani toimeen pääsiäisaterian ja veren vihmomisen, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin.
29Uskon kautta he kulkivat Punaisenmeren poikki kuin kuivaa maata pitkin; mutta kun egyptiläiset yrittivät samaa, he hukkuivat.
30Uskon kautta Jerikon muurit kaatuivat, kun niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää.
31Uskon kautta portto Rahab ei hukkunut tottelemattomien kanssa, koska oli ottanut vakoojat vastaan rauhassa.
32Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista ja Barakista ja Simsonista ja Jeftasta ja Daavidista ja Samuelista ja profeetoista,
33jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, harjoittivat vanhurskautta, saavuttivat lupauksia ja sulkivat leijonien suut,
34sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.
35Naiset saivat kuolleensa takaisin ylösnousemuksen kautta, mutta toisia taas kidutettiin, eivätkä he ottaneet vastaan vapautusta, jotta saisivat paremman ylösnousemuksen.
36Toiset taas saivat kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta.
37Heitä kivitettiin, sahattiin kahtia, kiusattiin, he kuolivat miekan surmaamina. He vaelsivat lampaannahkoihin ja vuohennahkoihin pukeutuneina, puutteenalaisina, ahdistettuina ja pahoinpideltyinä –
38nuo, joiden arvoinen maailma ei ollut – he harhailivat erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.
39Nämä kaikki saivat uskon kautta todistuksen, mutta lupaus jäi vielä täyttymättä,
40koska Jumala oli varannut meitä varten jotain parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen.